Tänään sain viestiä Pyhärannasta. Liisa-Maija oli etsinyt tietoa sianrakkolyhdystä ja törmännyt asian tiimoilta blogiini. Syksyllä 2011 olin Satakunnan museon järjestämällä sianrakkolyhty- kurssilla. Niinpä ajattelin käyttää tilaisuutta hyväkseni ja kuvata lyhtyä vielä lisää ... ja ottaa sen taas tauon jälkeen käyttöön.
Niinpä niin, teimme ruotsalaisen opettajan ohjaamana sian virtsarakosta lyhdyn, ihan alusta saakka. Puuosat veistettiin ja virtsarakot puhallettiin ja venytettiin ja sitten ne pingotettiin puisten kehysten päälle. Täällä on sen tekemisestä yksityiskohtaisempaa tietoa.Yhtään naulaa tai nuppia ei työssä käytetty ja se tehtiin pieteetillä ihan samalla tavalla kuin lyhdyt on tehty Ruotsissa ennen vanhaan. Muistan lyhdyn tekemisen itsellenikin vähän sellaisena rajoja rikkomisena, koska virtsarakon käsittely ei ole ihan mitään tavanomaista puuhaa, todellakaan. Selvyyden vuoksi vielä sanottakoon, että nämä virtsarakot eivät oleen mitään pikkupossujen rakkoja, vaan oikein isojen emakoiden. Muutamalla kurssilaisella myös halkesi rakko kesken kaiken ja piti alkaa uudestaan koko puhaltaminen. Meillä kurssilaisilla oli silloin kyllä tosi hauskaa niiden rakkojen kanssa, vaikka haju kyllä hiukan tökki vastaan, mutta vain hiukan! Mutta kyllä lyhdyt olivat sitten hienoja kurssin lopulla. Silloin niissä näkyi vielä punaiset verisuonet, nyt ne ovat kadonneet ja pinta on tasaisen vaalea.
Nyt pian lyhty on kolme vuotta vanha ja olin sen jo melkein unohtanut. Se on ollut vaatehuoneen katossa naulassa turvassa kolhuilta. Muistan, että lyhty löyhkäsi ensimmäiset viikot aika voimakkaalta ja teki kissat ihan sekopäisiksi. Kuvitteelivat varmaan jossakin possun piileskelevän. Nyt lyhdyssä on enää mieto puun haju.
Tänään pistin lyhdyn olohuoneen pöydälle, kiitos Liisa-Maijan.
Koska lyhty on puuta,sen polttaminen vaatii pieniä kynttilän pätkiä ja tiukkaa vahtimista. Metallinen nostettuava kynttilän pidike tekee nyt tietenkin hiukan turvallisempaa polttamisesta. Sen me saimme valmiina, mutta metallista ripustus- ja kantokahvaa saimme myös takoa.
Kun miettii kaikkia lukuisia töitä niin täytyy sanoa, että tämä nousee kyllä ihan niiden huipputöitteni kärkeen.
Olen siitä todella ylpeä!
4 kommenttia:
Jännä lyhty, jota ei takuulla tulisi muuten tehtyä ellei menisi tuollaiselle kurssille. Hieno!
Ompa erikoinen lyhty. En ole edes kuullut sianrakko lyhdystä. olipa kiva kun esittelit sen meille.
Waude miten upea.
Erikoinen lyhty mutta kaunis valo.
Lähetä kommentti