Hienoja käsitöitä

Koskella ollessamme tutustuimme Kosken kohaus tapahtuman tarjontaan. Käsityönäyttely kiinnosti minua tietenkin.

Vanhan kirjotut sanomalehtitelineet ja huoneentaulut herattivät mielenkiiintoa muissakin.

Aika pessimistinen huoneentaulu vai mitä tuumaatte!? Minä ainakaan en tuollaista muistutusta haluasi katsella silmissäni....Tämä  herätti katsojissa hilpeyttä.

No, tässä on sentään hiukan toivoa.

Joissakin huoneentauluissa oli selvästi naivistinen ote. Miten hienoa, että nämä ovat säilyneet nykysukupolville, ne ovat kuin viestejä menneisyydestä.

Rauman pitsiviikkoa

 Tänään srarttasimme Katrin kanssa aamutuimaan naapurikaupunkiimme Raumalle. Siellä on käynnissä Rauman 43. pitsiviikko. Aloitimme kirpputoreilla, joita oli viehtättävillä sisäpihoilla.

 Ihastelin pihojen luovuutta, kunpa itsekin keksisi kaikkea näin kivaa.

Nämä alakuvan nuket ovat suoraan lapuudestani! Kaverini Katri tuumasi  siihen, että hänen lapsuudessaan nuo olivat jo vanhanaikaisia. Niin se menee, jos toinen on syntynyt viisikymmenluvun puolivälissä ja toinen reilusti yli kymmenen vuotta myöhemmin....

 Tarmo Thorströmin katkarapuaiheinen pitsikravatti oli vedetty torniin.

 Saman tekijän Pub-taidetta näyttelyssä Pitsi goes Pub.

 Tässä on väännetty rautalankaa...

 tässä irroiteltu porukalla,

 Kävimme pienessä pitsikaupassa,

ja seurasimme hiukan aikaa pitsinnypläyksen nopeuskilpailua.

 Siinä nyplättiin perinteistä pitsiä, tässä nyplääjänä suloinen, tuore pitsimissi, suoraan Kuopiosta. Siksipä hänellä olikin henkilökohtainen opastaja. Pitsimissi oli tänään elämänsä ensimmäisen kerran kokeillut tekniikkaa!

Tuli taas sellainen tunne, että miksi en useamminkin poikkea Raumalla, koska siellä on niin kivaa ja se on niin lähellä! Kannattaa ehdottomasti poiketa Raumalle ja nimenomaan pitsiviikolla. Kuten kuvista huomaa, siellä on hyvin monipuolista ohjelmaa. Tänään siellä vietetään vauhdikasta musiikkipitoista Mustan Pitsin yötä. Me palasimme rauhalliseen kotikaupunkiin, jossa tuntuu  niin hiljaiselta viime viikon Suomi Areena ja Jazz-viikon jälkeen.
Kyllä täällä länsirannikolla on tapahtumarikas heinäkuu!

Merikarvian puukirkossa

                        Eilen illalla ajoimme Johanna Kurkelan konserttiin Merikarvian kirkkoon.

Merikarvian kirkko on yksi Suomen suurimmista kirkoista ja Pohjoismaiden suurin ympärivuotuisessa käytössä oleva puukirkko. Kirkko on valmistunut vuonna 1899 ja sinne mahtuu 2500 ihmistä istumaan. Kirkon katossa on useita kristllikruunuja, joista useimmat ovat peräisin vanhasta kirkosta, samoin kuin kirkon ainoa maalaus, alttaritaulu.

Joka kerta jaksan ihastella kirkon kauneutta. Se on yksinkertainen talonpoikaistyylinen vailla mitään muita kruusauksia kuin juuri kauniit kristallikruunut. Minulla on ollut kunnia olla kirkossa yhden siskonpojan ristiäisissä ja parin rippijuhlissa. Mutta eilen pimeässä illassa oli kirkon tunnelma ihan erityinen.

Kirkko on neljäs samalle paikalle rakennettu kirkko. Joskus kirkon rantaan pääsi mereltä, nyt meri on kolmen kilometrin päässä kirkosta. Kastetilaisuudessa kävi niin, että vauvalle tuli nälkä ja äidin imettäessä kirkkoherra piti esittelyn kirkon historiasta, jotteivat ristijäisvieraat olisi pitkästyneet. Hän kertoi, että kirkosta tuli suuri, koska vanhaa kirkkoa käytettiin rakennustelineenä ja arkkitehti Johan Nordstrand suunnitteli uuden kirkon vanhan kirkon ympärille. Edeltävä Sofia Magdalenan kirkko oli saanut  ristikirkon ulkomuodon 1840-luvulla.

Eilen lumisateessa en yrittänytkään kuvata kirkkoa ulkoa, mutta lainasin kuvan täältä

Kiitokset kauniit onnitteluista edelliseen postaukseen, lämmittivät kovin mieltä!

Pori Folkia

 Porissa vietetään Pori Folk- kaupunkifestivaalia.  Tänään pysäköidessäni autoa Viidennen kaupungin osan eli Viikkarin Sibeliuksen puiston viereen ilahduttivat mieltä puistoon pyykkinaruille ripustetut lasten kansallispuvut.

 Äitini ompeli siskolleni Päiville tälläisen Munsalan kansallispuvun 60- luvulla ja meille kaikille kolmelle muullekin kanssallispuvut, niiden nimiä en muista nyt.

                 Korsmanin talon pihassa pidettiin käsityötoria ja siellä oli varsin mukava meininki!

                                      Korsmanin pihassa on kauniit perinnekukkapenkit.

Pelimannimusiikki antoi hyvän tunnelman tälle kesäiselle lauantaille.

Myyntikojuista suosikkini oli varmaan  Kerttukauppa, jonka kierrätystuotteet olivat varsin viehättäviä!
Täällä myös tein ostoksia, joista lisää myöhemmin.

         Olikohan tämä loppukesän kesäisin lauantai? Kylmenmpää on kuulemma tiedossa.

Areenalla

 Tämä viikko on ollut kiireinen viikko. Porissa on ollut tapahtumia ja minulla vieraita. Suomi Areena on ilmeisesti tullut jäädäkseen Poriin. On osoittautunut onnistuneeksi yhdistelmäksi Jazz-festivaalit  ja yhteiskunnalllisten asioiden pohdiskelu ja niistä keskusteleminen. Tapasin pari tyttöä, joilla oli sulassa sovussa kaikkien mahdollisten puolueiden ja etujärjestöjen ilmapallot. Ihana iloinen värikimara!

Eilen kaupungilla törmäsin melkein poliisivaltiomeininkiin kun Tarja Halonen ja YK:n pääsihteeri Ban Ki-Moon saapuivat tilaisuuteen Promenadikeskukseen. Itse missasin nämä vieraat, mutta muuten tuntui, että paikalla oli kaikki mahdolliset silmäätekevät ja lukemattomia julkkiksia.

Kotona meillä oli hauskaa kun tutkimme info-kojujen saamisia. Miten monipuolisilla lahjuksilla herätellään kansalaisten huomiota. Karkit olivat tietysti joka kojun peruskauraa: suosikkejani olivat Pamin salmiakkiset. Mukaan "tarttui" puolentusinaa kynää, Ulkoministeriön kynä oli hienoin, SPR:n pelikortit, Sydänliiton vatsanympärysmittari, jossa miehille ja naisille omat varoitusmerkit, Kelan laastarit, Perussuomalaisten "Rötösherra"-tikkuaski, Superin selänhieromiskilppari ja hammastikut, Tehyn retki haarukka-veitsi-lusikka, Jytyliiton korvatulpat jne... Yhdeltä porukasta löytyi myös Demarien kondomipakkaus!

 Pinssit ja rintamerkit ovat sitten oma osastonsa. Niitä en edes  halunnut, mutta Pardian jakama naisten Euro oli kyllä ideanakin niin hieno, että sen halusin itselleni ja moni muukin, koska kuulemma loppuivat kesken!

On ollut tosi kiva viikko ja ihan tarvittavaa taukoa käsityön tekemisessäkin.  Kiitos teille kaikille, jotka ahkersti olette jaksanut lukea ja kommentoida blogiani, vaikka itse en ole paljon ehtinyt lueskella ja kommentoida muiden blogeja. Tänään meinaan viettää kotipäivän ja edessä on kaalikääryletalkoot! 

         Oikein hyvää viikonlopun jatkoa kaikille jotka tänne pistäydytte!

Farmarissa

Eilen kävin tutustumassa Farmari- maatalousnäyttelyyn ja se oli kyllä hieno kokemus. Se on tänä viikonloppuna täällä Porissa, Kirjurinluodon Areenalla. Aluetta on 40 hehtaaria niin, että katselemista ja kävelemistä riitti.  Paahteisesta ilmasta huolimatta viihdyimme alueella  ajan kanssa. Tuntui siltä, että myös lehmillä oli mukavat oltavat viileässä avonavetassa. Nämä eläimet olivatkin parasta antia minun mielestäni. Joka lehmällä tuntui olevan henkilökohtaiset huoltajat, nuoria innostuneita poikia ja tyttöjä. Näimme myös mahdottoman suloisen 8-kuisen Länsi Suomen Karjaan kuuluvan vasikan, mutta minä onneton en vasikan silittämiseltä tajunnut ottaa siitä kuvaa.

 Ostin itselleni sieltä vyyhdin villalankaa, josta tulee joskus varmaan kauniit, ohuen pehmoiset sukat. Tämä Hopeasäie onkin minulle uusi tuttavuus , mutta oli kiva kun tajusin, että se on raumalainen yritys, ihan tästä läheltä siis.