Hyvän vuoden katsaus

Tänään sytyttelin tuulessa ulkolyhtyjä, sisällä on ihanan lämmintä kynttilän valossa. 

Vuoden vaihtuessa tulee aina mietittyä loppuvaa vuotta. Tuntuu, siltä, että tämä vuosi on ollut ihan mahdottoman hyvä vuosi. 

Henkilökohtaisessa elämässäni tapahtui  hyviä asiota. Helmikuussa menin kihloihin ja kesäkuussa naimisiin. Vuoden loppu toi tulessaan minulle sellaisen ammatillisen tunnustuksen, jonka voimalla jaksan taatusti nämä muutamat vuodet työtä ennen eläkkeelle jäämistä. Siinä tunnustuksen saamisessa on mieltäni ilahduttanut erityisesti sukulaisten, työkavereiden ja ystävien vilpitön ilo puolestani. Moni sanoi olevansa jopa ylpeä minusta! Se antoi minulle todella hyvän mielen, joka kantaa varmaan.

Käsitöiden suhteen vuosi oli mielenkiintoinen. Alkuvuosi meni virkatessa. Tammikuussa virkkasin tyttärelle puuvillasekoitelangasta peiton.

Helmikuussa valmistui oma sateenkaaripeittoni, josta tykkään ihan mahdottomasti ja joka ilahduttaa minua ihan joka päivä!

 Huhtikuussa sain valmiiksi kukkapeittoni, joka on nyös minulla jokapäiväisessä käytössä olohuoneessa. Se lämmittää paitsi varpaita, myös silmiä.

Yhteensä olen vuonna 2013 kuluttanut lähes 8 ja puoli kiloa lankaa. Kiitos näiden peittojen!

 Kesä meni paitsi niissä hääfiiliksissä, myös sukkia kutoessa. 

Syksyllä työkiireet veivätkin aikalailla voimia. Ja täytyy sanoa, että jos saa huomiota osakseen, se myös vaatii veronsa. Kotona teki mieli lähinnä vain huilata, käsityöt on aikalailla olleet suunnittelun asteella.

Rakas siskoni Päivi lähettää minulle aina vuoden vaihteessa oman perheensä vakioviestin: 

Hei hei vanha vuosi, tervetuloa uusi vuosi!

Niinpä minäkin toivottelen sitä samaa kaikille! Tänä syksynä tuli blogin lukemisessa 300 000:n raja rikki. Siihen meni runsas kolme vuotta. Olen iloinen, että olette jaksaneet lukea blogiani, vaikka olen ollut vähän laiska tämän suhteen, verrattuna aikaisempaan. Katsotaan mitä uusi vuosi tuo tullessaan. Minulle kelpaa hyvin normaali ja tavallinen vuosi, eihän tälläisiä huippuvuosia jaksaisikaan jatkuvasti!

Outo ilmiö taivaalla

 Onpa ollut sateinen joulun aika. Täällä on ollut kaksi päivää, jolloin ei ole sataa tihuuttanut: Tapaninpäivä ja tämä päivä. Ainoat lumihiutaleet ovat tässä lyhdyssä ja nyt halusin myös kuvat auringon säteet.

 Aurinko on jo pian laskemassa. Mies keksi tälle joululle nimityksen "vihreä joulu". Kieltämättä kuulostaa positiivisemmalta kuin musta joulu.Yhdessä vaiheessa sanoin, että sade menee ihan luihin ja ytimiin. Kun muutaman päivän kuulee taustalla peltikaton ropinaa, tuntuu se ropina jo melkein sisuskaluissa. Käy suorastaan hermoon. Ja se väsymys!  Muistelin kirjaa Seitsemännen portaan enkeli. Olotila tuntui jo ihan irlantilaiselta....

 Heti kun aurinko tuli taivaalle

 tuli parempi olo.

Jaksoin peräti keittää hernekeittoa ja lupasin lähteä lenkille. Omassa hernekeitossanikin on  väriä. Paprika, porkkanat, meirami, timjami sekä valkopipuli antavat joulukinkun lopuille kivasti kyytiä ja sen viimeisen silauksen.

Hyviä välipäiviä!

Hei, olen reipas räsymatto!

Olen reipas räsymatto. 

Näen uusia mahdollisuuksia kaikkialla ja nautin, kun keksin uutta käyttöä vanhoille materiaaleille. Tykkään tehdä reilulla otteella, sentti on mittanauhassani pienin mitta. Mutta mitä sit turhaan jännittämään, eikös tässä pitänyt saada valmista ja nauttia tekemisestä?

Tunnistin itseni kyllä, vaikka osaan kyllä olla pikkutarkkkakin , tarpeen mukaan!

Matto syksyltä 2007, perintökangaspuilla kudottu..

Testi "Mikä käsityö olet" löytyy täältä.
Mikä Sinä olet?

Kissojen luksusta

 Tänä vuonna emme  ostaneet miehen kanssa mitään joululahjoja toisillemme. Päätimme satsata kissojen lahjaan. Eilen saapui 30kg:n paketti kotiin kuljettettuna. Huh, huh, ajattelin, kun pakettia alettiin purkaa! Oli siinä pötköä ja kopperoa! Aloimme kasata kissojen kiipeilytelinettä olohuoneeseen vanhan ränsistyneen,  hyvin palvelleen tilalle. Illalla tuumasin miehelle, että karkasiko mopo käsistä? Kiipeilyteline kun on hmm... aika hulppea ja massiivinen.

 No tänään siihen jo silmä tottui. Ajattelen kyllä niin, että kun pitää sisäkissoja, niihin pitää sitten satsatakin, kun eivät pääse ulos vapauteen. Niin ja eihän  kotini ole muutenkaan ensisijaisesti sisustuskohde vaan mukava koti ennen kaikkea. Myös kissoille....

Kissat kyllä tiesivät hyvin, mistä on kyse. Jo kokoomisvaiheessa ne osallistuivat kovin aktiivisesti testaamalla jokaisen osan...

Rosvo kommentoi: Tässä on kiva nukkua ja tästä voi hyvin myös kytätä ulkolintuja, monella eri tasolla!

Hyvää Joulua

Kuvat puhuu puolestaan, joulu tuli tähänkin taloon. Tänä vuonna tosi lunkisti ja stressittömästi. Vettä sataa, tänään ollaan siis sisällä. Hautausmaallakin kävimme jo eilen. Lankakoppa odottaa kutojaa...

lahjakoppaan menikin yllättäen  kissa.

Oikein Hyvää Joulua kaikille blogini lukijoille ja tänne pistäytyville!

Joululoma!

 Perinteinen joulujuhla kuusineen ja joululauluineen toi joulumielen, Hienot esitykset kertakaikkiaan. Yhtenäiskoulun joulumeininki on erityistä, koska on kaiken ikäisiä lapsia ja nuoria... Tänä vuonna saimme seurata tokaluokkaisten jouluevankeliumia ja ekaluokkalaisten tonttuleikkiä.

 Yläkoululaiset retroilivat Ilkama-tyyliin.

 Miespuolisista komeista kollegoista voi olla ylpeä. Jos ei laulussa ollut kymppiä koulussa rohkeutta riitti silti!

Ujo tyttö julkisuuden valokeilassa

 Viime viikot ovat olleet minulle tosi hektisiä. Työjutut ovat vieneet täysin mehut, illat olenkin ottanut aika lunkisti. En ole edes jaksanut tehdä käsitöitä, enkä lukea blogeja. Viime viikko oli se kiireisin. Keskiviikon joulupajapäivä vaati paljon hommia, mutta Vuoden 2013 Tekstiilityönopettajana tein sen kunnia-asiana loppuun saakka ja omasta mielestäni  viimeisen päälle. Hienosti se onnistuikin.  Ainakin mitä palautetta olen saanut työkavereilta. Se palaute on lämmittänyt mieltäni ja myös oppilaiden antama palaute. Kaikille oli tekemistä ja kaikki tekivät!

Tänään sain sentään tämän sukkaparin valmiiksi. Sitä sitten neuloinkin muutaman viikon.

Tänään annoin numerot ja sekös myös helpotti.

Torstaina kolahati postilaatikkoon Porin kaupungin henkilöstölehti Karhunpalvelus, jonka nettilehteen pääsee tästä linkistä. Haastatteluni löytyy sivulta 20.

 Perjantaina töistä tultuani odotti postilaatikossa Opettaja-lehti, josta sain lukea minusta tehdyn haastattelun, joka myös ilahdutti mieltäni. Haastattelun  voi lukea täältä.

Tykkään, että kumpikin toimittaja löysi minusta sen oleellisen minäni ja myös opettajan minäni.

 Ihmeellistä, että ujosta koulutytöstä, joka ei koskaan halunnut tulla opettajaksi tuli opettaja ja vielä käsityönopettaja! 

No otsikkoon voi vielä lisätä, että kouluni rehtori sanoi, että olet nyt julkkis, niin siihen lisäsin minä, että "tiettyjen piirien..".niin, että realismi on kyllä tallella! ;)

Nostalgialöytö ja kysymyksiä

 Sain suorastaan historiallisen lankavyyhdin. Se pisti miettimään. Kaikki ikäiseni muistavat tämän langan, mutta muistaaako joku tarkemmin? Milloin tätä valmistettiin ja milloin nämä menivät kerille? Itse muistan, että ihan alkuaikoina, kun olin opettaja, lankoja vielä kerittiin kun alettiin neuloa vaikkapa sukkia. Vai muistanko väärin..? 80-luvun puolen välin jälkeen?

Omissa koulumuistoissani tämä keriminen oli aina se jollakin tavalla hieno ja yhteisöllinen aloitus neulomiselle. Piti olla pari, jonka kanssa kerittiin. Toinen piti vyyhtiä ja yritti olla sekoamatta lankojen kanssa. Voi kauhistus, kun joskus joku lanka teki kiusaa niin, että piti kädellä taivutella, ettei koko vyyhti seonnut. 

Silloin saattoi opettajakin hermostua, jos kerä meni ihan sotkuun.

Tämä Seitsemän veljeksen esi-isä on uskomattoman pehmeää ja ihan erilaista kuin jälkeläisensä. 
Voi niitä aikoja....

Pää sekaisin ja blogit myös

Tämä syksy on ollut minulle tosi hieno ja merkityksellinen. Lokakuussa saamani Vuoden tekstiilityöopettaja- titteli sai minut nöyräksi ja kiitolliseksi.

 Minulle oli suuri ilo suunnitella Kaarisillan kouluun jouluaskartelupajapäivä, joka oli tänään. Yhtenä lähtökohtana sitä suunnitellessani oli käyttää mahdollisimman paljon kierrätysmateriaaleja suunnittelun pohjana. Toisaalta  ajattelin, että tämä on myös kiitos siitä, että saan tehdä itselleni rakasta työtä. Yläkuvan tokaluokkaisten pilttipurkeista tehdyt lasilyhdyt olivat mielestäni kauniita ja oli hieno nähdä miten ammattitaitoisesti tätäkin hommaa työkaveri ohjasi, vain lyhyesti idean esiteltyäni.

Seiskaluokkaisten tonttupajassa oli pohjana koivuinen  puupohja, joiden päälle oppilaat kasasivat liimapistooteilla  tonttuasetelman. Havu saatiin kierrätyksestä viidellä eurolla ostamastani joulukuusesta. Monissa asetelmissa oli jopa tarina kun niitä katselin.

 Ekaluokkalaisten kukkapurkkiin asetettavan tonttutikun pohjana oli Porin kaupungin materiaalipankista saatuja kuohuviinipullon korkkeja. Ehkä kaupungin edustusviinejä... ;)

 Ekaluokkalaiset painoivat myös joulupaperia.

 Nelosluokkalaiset huovuttivat villapalloja.

 Pahviputkien ja kuohuviinikorkkien avulla painettiin tiskiliinoja, näitä tekivät sekä kakkosluokkalaiset että neloset.

 Kuudesluokkalaiset pääsivät kokeilemaan leivontaa kotitalousluokkaan ja leipoivat peräti 

 kahta sorttia!

 Useampi porukka askrteli joulukortteja, vähän eri teemoin. Tässä "Joulukortti in English"., made by kuudesluokkalaiset. Yhdekäsäsluokkaiset käyttivät korteissa myös ilmaislehtien mainoksia, niistä tuli myös mieleniintoisia ja hauskoja! Ehkä myös hiukan kriittisiä, yhdessä näin toivotuksen: Kohtalaista joulua!

 Oma pajani oli seiskaluokkaisten poikien joulusukka, jossa punainen vähän pidempi vuori kääntyi päälle.

Mieltäni lämmitti kun kun kysyin Jasperilta, meinaako hän antaa mustan hevitonttukankaisen sukkansa lahjaksi, ettei malta antaa!

Sitten tuo otsikko...

Edellinen postaus meni vahingossa väärään blogiin. Siskokin oli ihmetellyt, ei ollut ihan tämän blogin tyypillinen postaus, mutta olkoon. Sen verran huojentunut ja sekaisin olen tästä päivästä.

Onnistumisen iloa!

Kynttilöitä

Koulun askartelupäivän suunnitelmia tehdessä ja materiaalivarastoja pengottaessa löytyi pieni määrä edellisen askartelupäivän kynttilägeeliä. Geeli oli viisi vuotta vanhaa, mutta silti ihan käyttökelpoista. Valinnaiskäsityöryhmä sai kunnian kuluttaa geelit loppuun.

 Eilen aamulla siis syntyi muutama geelikynttilä. Aika herkullisen värisiä kynttilöitä, vai mitä?

Nämä kynttilät puolestaan maalattiin kynttiläväreillä. Niistä tuli aika hauskoja!

Korttituunausta

 Tänä vuonna olen ollut oikein aktiivinen askartelija, vaikken oikeasti ole lainkaan sellainen. Kaikki paperisälä ja liimapuikot, hileet ja tarrat, saavat minut usein ärsyyntymään. Töiden puolesta olen askarrellut nyt enemmän kuin normaalisti. Tuunasin myös itse vanhat meille aikaisempina vuosina lähetetyt joulukortit uuteen uskoon ja kaikki joulukortiini, jotka lähetän, ovat nyt uudelleen muokattuja.

Korteista tuli joistakin hauskoja tarinoita. Ylläolevassa kisu taitaa haaveilla joululahjoista....

 Tämä puuha oli niin innostavaa, että kortit meinasivat jo loppua kesken mutta sainpa niitä sentään muutaman kymmenen tehtyä. Kortista kuva irti pienillä terävillä saksilla kuva korttipohjaan liimapuikolla kiinni. Tussilla vaan jatkoin kuvaa ja annoin milikuvituksen lentää. Hauskaa ja ehkä myös hiukan ajatuksia avartavaa ja väitän, että jotkut kortit olivat tuunattuna hienompia kuin alkuperäisenä. Niihin tuli tarinaa....

              Ystävät vaviskaa, voitte saada jopa oman lähettämäsi kortin takaisin muutettuna!

Korttiin monistin "tarran":

Tämä vuosi on korttien muokkausvuosi.

Hyvällä tuurilla saat viime vuonna lähettämäsi takaisin muokattuna!

Suosittelen ideaa muillekin!

Toiset melkein samanlaiset