Karkasi käsistä

Mikä? Langanlaskenta. Viime vuoden laskin onnistuneesti langan menekin ja kulutuksen. Miksi? Ihan vaan nähdäkeni kulutanko enemmän kuin ostan.  Tänä vuonna kumpikin laskenta meni pieleen. Olen unohtanut kirjata monen monen lankakerän oston ja nyt lopetin myös langan kulutuksen seurannan, vaikka jo ostin itselleni uuden tarkan vaa´an.  Hmm... joskus vaan kaikki ei käy kuten suunnittelee.

Voipi johtua itsesuojeluvaistosta tämä lepsahtaminen, koska en taatusti ole käyttänyt niin paljon lankaa kuin mitä olen ostanut.

Viimeksi ostin Roosa nauha-lankaa Taito shopista (hyvä  tarkoitus pyhittää sortumuksen?) ja totaalinen sortumuminen tapahtui  Lidlin käynnillä, kun näin siellä ohuita sukkalankoja. Niistähän aina tykkään (ja niitähän aina tarvitaan). No nämä ovat ihan selviä herkkuvärejä, vaikkapa tämä ihana keltainen ja raidoittuva harmaa. Sitäpaitsi olen ennenkin ostanut Lidlin lankoja ja ne ovat olleet hyviä, kestäviä ja ennenkaikkea halpoja...

Ja tässä lisää niitä herkkuja Saksan maalta. Eli hei hei kulutuspalkki blogin sivupalkissa. Mitä sitä suotta vääntää veistä haavassa. Ratkesin jo talvella kun tein monta langannoutoreissua Liljan Lankakauppaan Siikaisiin. En edes uskalla ajatella kaikkia niitä keriä. joita on monessa kaapissa, monessa laatikossa  ja mitä mielikuvituksellisemmissa paikoissa. Kuin kaappijuoppo pulloja, minä piilottelen  keriä sängyn alla. Mutta kun sille ei voi mitään  ja jos luovuuskohatus iskee niin silloin pitää olla värejä. Piste!

Totaalisortumus

Olipas helppo sortumus eilen Tampereen Ikeassa jonne poikkisin naisseurassa. Alle kymmenellä eurolla 150 20x20cm tilkkua ja värimaailma tämä. Tykkään kovin! Syyslomapuuhana taitaa olla tillkupeitto! Neljä päivää vielä pitää jaksaa, jaksaa.... ja kyllä jaksaa..... :)

Kiikkustuoli

 Tämä viimeinen postaus sarjasta "Kirpputorilöytöjä kesältä 2013". 

Koskella siskon luona käydessämme poikkesimme vanhan kansakoulun kirpputorilla. Pihaan ajaessamme näimme heti kaksi kivaa keinutuolia.

Itse ostin sen isomman. Minulla on ollut tähän saakka aito nakkilalainen keinutuoli.  Tänä keväänä annoin tuolin toiselle tyttärelle, koska sillä ei ollut tilaa.

Tämä uusi  lienee 60-luvulta, edellinen onkin varmaan 1900-luvun alusta... Tämän jalakset ovat pienemmät, tuolilla ei siis saa niin kovia vauhteja, kuin sillä vanhalla. No, se ei kyllä minua haittaa. Vanhassa joskus ihan pelästyinkin, että lennän selälleni, niin paljon siinä tuli keinuttua, silloin kun se oli vauvakäytössä. Tämä kuitenkin juuri jalasten lyhyyden takia vie vähemmän lattiatilaa. Muuten tuoli on ihan ehjä, maalia vain kaipaa pintaansa jossakin vaiheessa.

Selkävaivojen takia keinutuolissa on hyvä istua, koska se on niin jämäkkä. Sen keinuttaminen on tutkimusten mukaan myös hyvä selkävaivaiselle, koska vahvistaa syviä vatsa- ja selkälihaksia. Hinta? Uskokaa vaan, tuoli oli melkein ilmainen: kokonaiset 35€! Sisko muuten osti sen toisen, pienemmän, samalla hinnalla. Oli myös hienoa, että Polo, jonka aikaisemminkin olen havainnut tilaihmeeksi, mahdutti keinutuolin sisäänsä kuskin ja yhden matkustajan lisäksi. 

Viiden euron löytö

Olen vuosien saatossa ostanut kirpputoreilta halpoja kanavatöitä, haaveena tehdä niistä joskus joku kiva työ. Tämä oli 5€:n löytö Kaskisista. Tykkään tästä kovin. Mikähän tämänkin tarina mahtaa olla? Tästä olisi kiva tehdä vaikka yksityiskohta jalkarahiin, jonka olen ajatellut tuunata joskus, vaikka tilkkutyönä? Hmm... pistetään mietintämyssyyn, sehän ei mulla tule koskaan täyteen... ;)

Hyvää lämmintä kesäsunnunaita kaikille!

Mökkikylä muotoutuu

Eilen kiinnitin taannoiselta Rauman reissulta pihakirpparilta löytämäni talipallotalon sinisen siemenautomaatin seuraan. Sinisen mökin ostin muutama vuosi sitten, kun olin parin siskon kanssa Saarenmaalla kylpyläresissulla. Minulla on siis muototumassa selvästi lintujen mökkikylä sisäkissojen riemuksi. Kesän loppu lähenee....

Kaunista

 Olen korttifriikki. Tänä vuonnakin olen lähettänyt monta korttia, olenhan kesän mökillä elelevän ystävän kanssa korttikirjeenvaihdossa. Sorrun  kauniisiin kortteihin ja pari viikkoa sitten törmäsin oikein virkkaajan toivekorttiin!

 Mietin, että kukahan nämä kukat on virkannut ja kuka on korttitaiteilija M Marquis.  Tuttuja kukkia tästä löysin, minulle tältä keväältä tuttuakin tutumman Afrikan kukankin.

 En tätä korttia malta kyllä lähettää, pidän tämän omanani! :)

 Kaunis neito virkkaa puun juurella puun ja nurmen kukkimaan.  Niin suloista.....

Kaunis päivä tuloillaan, lähden tutustumaan Rauman pitsiviikon tarjontaan.

Viikon turhake, mutta kiva!

 Tänään sorruin ostamaan sellaisen esineen, mikä voitaisiin hyvin valita vuoden turhakkeeksi.

Taustaa.

Kolme vuotta sitten järjestettiin Satakunnan museossa taiteilija Liisa Juhantalon sydän-kokoelmasta kerätty näyttely. Kävin siihen tutustumassa oppilaiden kanssa ja koulun blogissa oli siitä postaus, jossa nimesin kummallisemmaksi esineeksi silikonisen muotin, jolla voidaan paistaa sydämen muotoisia kanamunia!

 Uskokaa tai älkää, minä SAMA ihminen, joka oli tämän blogiin kirjannut lokakuussa 2010, törmäsin tähän kummajaiseen tänään ja ostin sen vajaalla kolmella eurolla, hetkeäkään epäröimättä!!

 Mutta sydämen muotoinen muna maistui paremmalta kuin se tavallinen röpsähdys! Ihan varmasti. Ja mehukkaammalta, kun ei levinnyt ohueksi laataksi. Koska, sen nyt jo arvaattekin, ensimmäiseksi testasin sen ja vielä kaksi kertaa. Ihan heti kun kotiin pääsin. Ihan oikein minulle, että nyt jo närästää...

 Pakkauksen teksti, monella kielellä hiukan huvitti, varren saa ylös,

 ja alas. Kätevää, vai mitä..... No, joku jo arvaa mistä tämän löysin, Lidlistä tietysti, sieltähän löytyy maailman ihmeellisemmät ja halvimmat turhakkeet, eikä koskaan tiedä mitä siellä tulee vastaan.

Lähdin tätä ostamaan. Kiitos vaan Peppi kellosta (n.7€) ja myös munamuotista!

Perinteistä

 Tässä valmiiksi saamani miehiset perinteiset sukat, joissa helppoja kirjoneuleraitoja luonnollisilla ruskean sävyillä.

 Sopivat hienosti männyn kaarnaan ja vanhan kärrynpyörän sävyihin. Toivottavasti siis menevät Tosi Miehelle.

 Nämä sukat antaa työkaverini tuttavapariskunnalleen lahjaksi. Vaakaa en tähän hätään löytänyt, sen olen siivonnut hyvään talteen ;)... niin tyypillistä minulle.... (lisäys seuraavana päivänä kun etsin vaa´an käsiini: 255.5 g yhteensä tämä "sukkapariskunta")

 Itä-Suomen reissulla poikkesin ensimmäistä kertaa Korian ABC:lle, jossa on Novitan myymälä. Siellä sitten sorruin, mutta huom. ensimmäistä näin paljon kertaa tänä vuonna. Näistäkin muutama raitakerä menee tuliaiseksi neulovalle ihmiselle, mutta Jussi-lankojen värisitykset ihastuttivat erityisesti. Niissä on niin kivoja sävyjä. Niitä ovat näistä keskirivissä kaksi oikealla, sekä turkoosi alhaalla vasemmalla.

Nalle-lankaa ostin pussillisen, näistä tulee varmaan useammat miehen villasukat raidoitellen. Viiden kerän pussin sain runsalla kympillä. Kokonaislankamäärä oli 1450g, eli reilusti kohosi tämän vuoden lakaostosten summa blogin sivussa, nyt se on vajaa kaksi kiloa. Sensijaan olen käyttänyt lähes 6kg lankaa tänä vuonna niin, että voiton puolella olen ja reilusti. Kulutusmäärä on tosi suuri johtuen kolmesta tilkkupeitosta jotka virkkasin alkuvuonna, neulomisen kanssa kun on ollut vähän tahmeeta. Nyt silti kirjoneuleet tuntuivat tosi kivoilta. Niitä taidankin nyt jatkaa, koska tilauksessa on vielä toisetkin  "pariskuntasukat".

My collection of bird's nest

 Tänään olin lenkillä ystäväni kanssa. Häneen olen tutustunut silloin kun hän oli pieni vauva. Koko elämän olemme jossakin määrin olleet tekemisessä. Esittelin hänelle linnunpesäkokoelmani ja hän oli kovin vaikuttunut.

Minulla on kukkaruukku, jonka teki lintu. Se on savesta ja tänä kesänä testaan miten se toimii. Voisin kuvitella, että hyvin, jos sitä kohtuudella kastelee.

Se on tiivistä savea ja päällystetty ruohoilla.

Tässä on linnunpesäkokoelmani. Nämä sain viime kesänä metsätuliaisena mieheltä. Ensi viikolla meidät vihitään.  Tälläinen tuliainen sopii hyvin käsityönopettajalle, vaikka lintu on nämä tehtaillut nokallaan. Ystäväni mielestäni varmaan tämä oli romanttinen tervehdys metsämieheltä. Siellä moottorisahan ja vesurin kanssa äheltäessään hän huomioi hylätyt pesät ja toi ne  minulle. 

Minustakin se oli kaunista. :)

Aarre kaappien kätköistä

Valmistuin käsityönopettajaksi vuonna 1980. Nykyisen virkani sain 1985.

Jo heti silloin löysin luokan kaapista Rondo-lankojen lankanäytekansion 70-luvulta. Edeltäjäni oli sen säästänyt. 

Onneksi en heittänyt sitä menemään, koska nykyään pidän sitä aarteena.

 Olen monasti mietttinyt mitä siitä voisi tehdä ja jo kerran, ihan blogini alkuaikoina esittelin sitä hiukan.
Silloin kyselin mielipidettä ja ehdotuksia mitä noista muutamasta sadasta lankanäytteestä voisi tehdä, vaikkapa oppilaiden kanssa. Blogillani ei vain silloin ollut montakaan lukijaa niin, että vinkkejä sain tosi vähän.

Nyt suunnittelen ryijyä, jossa lankanäyterivit vuorottelisivat mustan villakankaan kanssa. Se voisi olla kiva yksityiskohta uuteen luokkaan ja tervehdys menneiltä vuosilta. Onko muita ehdotuksia, ottaisin ilomielin vastaan?

                                  Muuten suomalaisen lankatehtaan mallisto näyttää runsaalta.

Osa lankamerkeistä tuntuu minustakin tutullta: Timantti, Sapporo, Marimba ja onhan siellä jo Nallekin.
Toisaalta, malttaako näistä edes tehdä mitään?

Käsityöostoksia

 Käsityömarkkinoilta löysin kivoja käsitöitä. Mutta voiko yli viisikymppinen ostaa nukkeja? Tässä tapauksessa voi. On aina kiva tukea nuoria käsityöläisiä. Nämä hassut nuket ovat Kerttukaupasta.

 Kankaanpäästä oleva pärekopan tekijä Jorma Kallio on mestari jo neljännessä polvessa.  Ostin ihan tuoreen, vielä kosteanpainavan  pärekorin, joka oli juuri äsken saanut muotonsa näytöksessä. Kori on nimeltään Pimukori, se on tarkoitettu kauppakoriksi.  Pärekorin tekijä hakee mäntynsä Venäjän Karjalasta, paras pärepetäjä on 250 vuotta vanha, sellaisia ei Suomesta kuulemma enää saa. Tämän korin tekemiseen mieheltä meni tunti.

Oranssi uni

Kellokoskella tullessamme Mäntsälästä näinmme mielenkiintoisen kaupan. Sinne piti tietenkin poiketa.

Tiedättekö kesällä fiiliksen kun pitää aina poiketa joka paikkaan kun on autolla liikkeellä?

                           Jo ulkorekvisiitta näytti mielenkiintoiselta.

Sisällä kaupassa olikin sitten tosi paljon kaunista katsottavaa. Oranssi uni oli vallan hurmaava kauppa hienoine yksityiskohtineen. Kannattaa

poiketa jos siellä päin liikkuu!