Ompeluksia

 Tänään olosuhteiden pakosta, jouduin  aamulla töihin jo kuuden jälkeen. Koska oli aikaa, nappasin mukaani 3 euron kankaan ja ompelin itselleni kivan kesätunikan...Koulu kun alkoi vasta klo 9. Kun oppilaat saapuivat pelipaikalle oli open juhlavaate valmis!

Huomioikaa jojo-koriste.Tämä on minun kevätjuhla-asuni.  Ihanaa, on kiva päästä lomalle!

Tricoloria

Tänään ensimmäisen kerran tänä kesänä istuin ulkona ja virkkasin. Ilma oli kuin linnunmaitoa.

Aloin virkata pihaan viirinauhaa, hyvä ohje kolmio-isoäitiin löytyy kuten monet muutkin hyvät ohjeet Attic24-blogista.

Pihassa en ole muuta tehnyt kuin leikannut nurmikkoa, se onkin hyvää hyötyliikuntaa ja onhan siinä ajamista : 2000 neliötä.  Sunnuntaina kokeilin uutta sykemittariani siinä hommassa: syke nousi just sopivasti yli 130:een. Se on minulle asiantuntijoiden asettama syketavoite, siihen yritän satsata nyt innokkaasti. Näitä tavoitteita minulle asetettiin kun olin kuntouksessa. Nyt koitan pysyä niissä, vaikka kahvakuulan pyörittäinen piti lääkärin käskystä  jättää. Mutta kyllä se kuulakin vielä heiluu, sen olen päättänyt!

Kolmioihin halusin rauhalliset värit. Tänä vuonna meinaan ostaa sini-puna-valkoiset kukat, nauha päätyy ehkä terassille kukkien värejä korostamaan.

Ikean halpisvaloketju  (ups..) unohtui talveksi ulos, mutta toimi läpi talven ja vieläkin. Ei siis ihan huono hintaansa nähden.

Sireenit kukkivat ihanasti, tänään haen niitä kimpun tuoksumaan olohuoneen pöydälle. Siitäkin tulee kesäolo.

Muissa blogeissa perennapenkit kukoistavat. Minä taas meinaan siirtyä lähes kokonaan ruukkuviljelyyn, helpompi hoitaa kun ei pääse kumaraan.

Ihana kesäaamu

 Minusta tuntuu, että kesä tuli eilen. Kesä on tullut jo aikaisemmin, mutta minä saavutin vasta eilen sen tunteen, kun tulin kotiin  töistä. Viikko lomaan, numerot annettu.
Töissä vietimme myös vähän läksiäisiä. Oppilaat lähtevät, viisi vuotta olen näitäkin opettanut. Pienistä tytöistä on tullut kauniita nuoria naisia. Viimeisenä tuntina joimme kahvia, mehua ja  söimme keksejä. Suloisen tytön ilo onnistuneesta työstä ja kahdenkeskinen mekon kuvaushetki ulkona  oli hauska.
Kotimatkalla hyvä  ystävä hyppäsi kyytiin kylään ja toi tullessaan piirakan sekä sacher-kakun. Joimme pullollisen kuohuviiniä kolmestaan. Mukava ilta.

 Kesätyöt on ihan aluillaan. Ärsyttävä nikamavaiva selässäni huolestuttaa, odotan pääsyä fysiatrille keskussairaalaan. Vaiva vetää mieltä alas, mutta kun pääsen lomalle, tilanne on hallinnassani. Selkää uhmaten kävimme ostamassa satsin multaa. Tänään menen ostamaan kesäkukkia ja kesä tulee myös terassille!

 Kesän aamukasteinen nurmikko on ihanaa, paras jalkahoito mitä on olemassa.

 Saniaiset ovat rullaannet lehtensä auki.

 Kalliokielot ovat myös avautumassa.

 Tuomi jo kukkii valkoisena taivasta vasten. Nautin tästä ajasta, kesä vielä aluillaan, kaikki edessä.........

Yhtä ihanaa viikonloppua teille kaikille muillekin....

Virkkaamista kuusi tuntia putkeen

 

 Viime aikoina töissä on virkattu tiistait, kuusi tuntia putkeen. Kuudesluokkalaiset ovat opetelleet isoäidin neliön ja virkkaavat siitä sitten suunnittelemansa työn. Syntyy monta tyynyä, muutama patalappu ja peitto. Onneksi käsitöissä voi tehdä erilaisen työn, kaikille iso tyyny ei ole helppo juttu, eivätkä kaikki ole virkkauksen virtuooseja. Ei tarvitsekaan.

 Tänään valmistui monta tyynyä, yhteen huusholliin kaksikin kun porukassa on kaksoset. Aika hienoja karkkityynyjä, vai mitä?

 Muutama haluaa tehdä vauvan peiton, tässä sellainen tulossa.

Tämän päivän virkkauskiintiö on jo täynnä, en siis koske virkkuukoukkuun. :)

Virkkaan, mutta mitä?

 Olen irroitellut virkkaamalla. Pyörylöitä syntyy tasaiseen tahtiin. Mitä näistä tulee? Ei aavistustakaan. Joskus on vaan kiva irroitella.

 Terassipeitto, pihatyyny keinuun, pöytäliina pihapöydälle auringonvarjon alle, istuinalustoja puutarhatuolelille?

Veikkaan, että jollekin tämä väripläjäys voi olla jo liikaa. Minulle ei, olenhan väri-ihminen.

Odotan kesää, lomaa.... Kolme hässäkkäviikkoa vielä, sitten hellittää.

 Kiitos mukavista kommenteista edelliseen postaukseen kaikille!

Erityiskiitokset kiitokset myös rakkaille siskoille ja siskontytölle sekä Marjalle!

Äidille

 Tänään ajattelen äitiä.  Huomenna kirkossa luetaan kuulutukseni. Äiti ei ole näitä toisia kuulutuksiani kuulemassa.Minusta tuntui silti hienolta juuri se, että ne luetaan äitienpäivänä.Ja on hienoa on se, että äiti ehti tutustua tulevaan mieheeni ja he tulivat toimeen keskenään. Kutsui jopa miehen yksin syömään kanssaan  kotiinsa, halusi varmaan tutkia millainen mies oikein on!

Itse en käy kirkossa kuin harvoin. Mitä nyt koulussa tulee käytyä. Mutta, huomenna ajattelimme mennä vanhanaikaisesti kuulemaan kuulutukset. Ei sellaisia enää osallemme tule.

Äiti saa virkatut kukat, uskon, että äiti pitäisi niistä, käsityöihminen kun oli, viimeiseen saakka.

Meillä on ikäeroa 30 vuotta. Kun minä täytin 50 vuotta, oli äiti melkein 80. Ennen syntymäpäiväänsä hän poistui keskuudestamme jättäen jälkeensä ison pinon sukkia, joita hän oli kutonut lapsilleen ja lapsenlapsilleen : hänen piti ne antaa syntymäpäivillään jokaiselle.Tämä kortti on spesiaalikortti äidille syntymäpäiväkutsukseni tammikuussa 2007. Siinä me ollaan, äiti ja minä pieni kikkarapää.  Sitä säilytän aarteena, se löytyi äidin kodista kunniapaikalla kun hän kuoli pari kuukautta syntymäpäivieni jälkeen.

Muut saivat tyytyä tähän korttiin. Tässä minä veikistelen 1-vuotiaana.

Tässä me äidin likat nostamme maljat. Tämä kuva on minusta suloisin kuva vanhasta äidistäni.