Kasvun ihmettä

Onpa tämä kesä ollut ihana. Ihan superihana, enkä vielä ole kyllästynyt näihin helteisiinkään. Kasvimaan suhteen olen onnistunut ja olenkin hykerrellyt päivittäin hakiessani kasvimaalta kaikkea hyvää. Sellainen kutina tästä kesästä jäi, että ensivuonna meinaan jopa laajentaa kasvimaata.

Alkukesästä ei oikein mikään kasvanut, mutta heinäkuun helteiden aikaan kaikki sitten ryöpsähti.

Parin päivän aikana myös herneen palot ovat pullistuneet. Niitä söimme eilen kymmenen aikaan 24 asteen lämmössä.

 Ruusupapu on kavunnut jo heinäseipään yli. Odotan vaan mielenkiinnolla milloin kukista kehittyy palkoja ja pääsen niitä keittämään.

 Salaatit ovat onnistuneet tosi hyvin, mutta muutama kokeilu opetti sen, että esimerkiksi itämaiset salaattiseokset (rukola-tyyliset, kaalejen sukua) kasvoivat hyvin, mutta kelpasivat myös itikoille. Ensi vuonna pitääkin siis laittaa ne harson alle. 

 Tänän kesänä olen myös ensimmäistä kertaa kylvänyt salaatteja järkevästi niin, että aina ole ollut tuoretta salaattia. Tälläkin hetkellä  pikkusalaatit odottavat kasvamista.

 Kukat ovat ihania kasvimaan piristäjiä. Kylmänä kesäkuuna niiden kukkiminen viivästyi, mutta nyt jo kaikki kukkivat:  ruiskukat, kehäkukat, malopit . Asterit vasta avaavat nuppujaan.

Tässä ennen-kuva, kasvun ihme on kyllä ihmeistä suurin! Tämä kuva on otettu toukokuun lopulla, kun olin siemenet saanut maahan.

Kasvimaakuulumisia

Kotona taas! Jee! Vaikka mökkielämä oli hauskaa, oli kiva palata kotiin. Varsinkin kun palasin ihan erilaiseen pihaan. Niin paljon on omassa pihassa tapahtunut  runsaan viikon aikana. Kasvien kasvu on ihan mahdotronta tähän aikaan.

 Hauska yllätys oli pellepelotonmainen tuunausylläri, joka odotti kasvimaan reuanalla. Juuri ennen lähtöäni ostimme uuden kaasugrillin. Vanha grilli odotti metallikeräykseen viemistä. Minulle olikin tuunattu siitä siirrettävä aputaso kasvimaalle ja metallikeräykseen meni vain varsinainen grilliosa osina.. Kyllä kelpasi siinä selkä suorassa ruukuttaa Punkaharjun mökkinaapurilta saadut apinankukan taimet. Apinankukkaa  joskus kyselinkin torilta, kun se on minusta hauska ja niin nopeasti leviävä. Niinpä se matkasi mukanani toiselle puolen Suomea. Sain myös ohjeet miten sen saa selviämään yli talven kellarissa. Pitää kokeilla.

Paljon oli itänyt myös kasvimaalla. Ihan kaikki on hyvässä kasvussa. Mieheltä löytyneet muutaman vuoden takaiset silpoydinherneen taimet itivät ihan kaikki. Kannatti siis kokeilla; siemenet olivat meneet yliaikaiseksi jo pari vuotta sitten! 

Punkaharjun keskustan puutarhasta löytyi myös hauska petunia, iloinen killisilmä. Se tuli myös mukaan!

Ensimmäiset haraukset tuli suoritettua jo eilen. Kaikki hyvin siis kasvimaalla.

Kasvimaa ja onnea täynnä koko sydän

Muutaman vuoden selkäni on vihoitellut. Siitä johtuen pari viimeistä vuotta kasvimaani on ollut ihan retuperällä. Kasvimaan tekeminen on tuntunut raskaalta. Niinpä olen onnellinen, kun kasvimaa on taas kunnossa. Selkä ei ole, mutta tuntuu, että olen onnellisempi kuitenkin, kun minulla on kasvimaa. Sitäpaitsi hyötyliikunta kuintenkin on tärkeää selkävaivalle, eihän sitä voi vallan jämähtää käsitöitä tekemään.... 

Haraaminen on kaiken A ja O, sen opin jo koulutyttönä kesätöissä läheisellä Ulasoorin puutarhalla.  Kun ei päästä mitään kovin pahaan kuntoon ja tekee sen verran harvat välit, hallitsee kasvimaan kyykkimättäkin. Tai ainakin vähällä kyykkimisellä. Kiitos rakkaan mieheni, joka teki kovan homman helteisenä viikonloppuna pari viikkoa sitten, kasvimaa on nyt kunnossa. Tänään vielä sain kaikki siemenet kylvetyksi.

Vuonna 2005, muurasin grillin. Mies halkaisi tiilet ja sekoitti laastit. Naapureilla oli hauskaa kun poikkesivat työmaallamme. Mies ylpeänä esitteli, että hän on apupoika ja minä mestari! Isoin homma oli kuitenkin betonivalu muurausten alla. Se oli taas hänen hommaansa. Betonit sekoitettiin miehen luona traktorikäyttöisellä  betonimyllyllä ja betonit tuotiin ämpäreillä tänne minun luokseni. Oli se lutraamista! Lopputiilistä ja betonista muurasin pylvään kasvimaan kulmaan. Mies teki siihen rautakoukut puutarha- ja grillivälineitä varten, koska grillikin on ihan lähellä.

Tämä pihan yksityikohta kerää aina kehuja ja se on kyllä pysynyt pystyssä eli perustat on kunnossa. Silloin kun aloimme muuraushommat, tehtiin myös Olkiluoto 3: n perustuksia. Niinpä aina muistamme  tästä Olkiluodon, joka ei ole vieläkään valmistunut!

Tässä grilli, joka on ihan ehdoton. Siinä on ritilä siirrettävissä eri tasoille ja irrotettava katto estäää sateen valumista tiilien päällä. Tulipesä on päällystty tulenkestävlilä tiilillä, eikä ole miksikään mennyt lähes kymmenessä vuodessa. Sivutaso on tarkoitettu puiden säilytykseen, sen päällinen  laskutilaksi. Se päällystttiin tulen ja pakkasen kestävillä laatoilla.

 Yrttilaatikko on uudempaa tekoa, mutta sekin ollut huonossa kunnossa, mitä yrtteihin tulee.  Muutama vanha taimi oli tallella, kuten mäkimeirami ja ruohosipuli. Sen käänsimme nyt toisin päin, saamme sille lisäaikaa. Raaka puu ei ole ikuinen, eikä tälläistä voi käsitellä kemikaaleilla.

Kasvimaalle olen kylvänyt eri sortin salaatteja, tilliä, persiljaa, kukkia, herneitä. Lipstikastani siirsin osan kasvimaalle, torilta ostin yrttien taimia sekä kesäkurpitsoja ja  valkosipuleita. Huomenna suuntaan toisiin maisemiin ja mies on luvannut kastella taimia ja kylvöksiä. Kiva nähdä millainen kasivmaa on vajaan kahden viikon päästä. Ainakin odotan iloisia rivejä itäneitä salaatteja!

Arkea 4/5: Kesäpihan klaarausta

 Eletään  ihanaa aikaa, mutta ei pidä luulla, että olisin pihakiireiltäni jättänyt arkikuvahaasteeni viikoksi. Ihan muita kiireitä on ollut sekä työkiireitä. Ja ärsyttävä tauti, joka iski, mutta on nyt lääkkeillä talttumassa. Töiden jälkeen olen raatona vaan huilannut melkein viikon!

Nyt on työasiat viittä vaulle viilattu ja niinpä nyt sainkin rauhassa tutkailla pihaani, joka on kokenut muutoksia sitten viime kesän.

Takapihan puolelle on kevään aikana tehty uusi tie ja lähipelto tontitettu kunnallistekniikan hienouksilla. Oma kunnallistekniikkani (uusi vesijohto, viemäri, sekä hulevesiviemäri) odottavat tontin rajalla, sitä, että ne jossakin vaiheessa kesällä yhdistetään taloon. 

Uuden vimäriliitännän tieltä kaadettiinkin sitten kolme isoa puuta (n. 16 yhteensä on kaadettu tämän vuosituhannen puolella!) Kesällä pihassani on varsinainen hurlumhei, kun kaivuri  myllää nurmikkoa ja puskia sileäksi.

Kannot on vielä "vaiheessa", mutta polttopuuta riittää,

 pätkinä 

 ja pinossa. Nauroinkin tässä miehelle sitä, että kun silloin  12 vuotta sitten sanoin miehelle, etten tarvi ketään pihatöitäni tekemään, niin näissä hommissa en kyllä pärjää.

Muutenkin tässä pihassa eletään uudistusten aikaa. Viime viikolla tästä sai kyytiä kuusi mustaherukkapensasta, vanhaa ja surkeaa.

Eilen mies veti pyynnöstäni sileäksi usean neliömetrin perennapenkin, jotaka romahtivat selkävaivojeni takia muutamassa vuodessa rikkaruohoryteiköiksi. Silti oli kiva huomata , että komean lupiinikokoelman oli mies säästänyt yhteen nurkkaan ihan ilman , että huomasin sitäö ehdottaa. Siinä se onkin hyvä, nurmikkoon rajoittuvana!

Ensimmäiset puskat kukkivat, äsken istuskelin pihalla vain kuunnellen linnunlaulua, sitä en nyt tässä voi jakaa, valitattavasti.

 Pihan villikot ilahduttavat ja kauhistuttavat. Lemmikkejä pihassa kasvaa vaikka kuinka paljon,

mutta jättipalsamin taimet hirvittävät. Niitä pihassani on ollut vain pari vuotta, ja niistä haluan eroon.

Runsas viikko lomaan, jee! Oikein hyvää kesäistä  loppuviikkoa kaikille!

Kukkia ja herkkuja

 Syyslomani alkoi hienoissa merkeissä. Olin pääättänyt juhlia vuoden ts-ope nimitystäni läheisimpien kanssa.  Niinpä juhlimme eilen sisarillisissa , tyttärellisissä ja ystävätärrillisissä merkeissä iloiseen naistyyliin ja saimme kaikki kovasti nice-energiaa. Juhlapöydän kruunasi Marja-ja Mirja ystävien lahjakortilla kukkakaupasta tilaamani kukkiva käsityökori.

Käsityökorin rekvisiittaa kasasin viime viikonloppuna. Korin kasaaminen olikin floristille varmaan aika mielenkiintoinen tehtävä!

 Päivi-siskoni oli juhlien itseoikeutettu taiteellinen vastaava. Miten porkkanatkin maistuvat hyviltä kun ne on leikattu kukan muotoon. 

Siskoilta saan lahajksi tälläisen upean taotun kynttelikön, kunhan Ahjon Akka sen takoo. Tästä kynttliköstä olen haaveillut jo siitä saakka kun sen näin takomossa, kun poikkesin sinne lenkkikaverin kanssa. En vaan ole malttanut sitä ostaa ja nyt kun olisin sen saanut, oli kaikki kyntteliköt myyty loppuun. Mutta, hyvää kannattaa odottaa. Ehdottomasti! Tämä kun sopii kuin nakutettu ruokapöytäni päälle. Kiitos siis etukäteen siskot! Tähän pitää vielä lisätä, että sepän paja on kansakouluaikaisen koulutien varrella Vähäraumalla. Siinä samassa paikassa oli jo silloin sepän paja ja poikkesimme sinne joskus koulumatkalla katsomaan sepän taontaa. Nyt seppä on vain eri ja vieläpä nainen, mikäs sen hienompaa!

http://ahjonakka.com/

Siskon kesäparatiisissa

Vietimme viikonlopun miehen kanssa siskon suvilystipaikassa Koskella Varsinaissuomessa. Meitä oli  kolme siskosta miehineen samaan aikaan samassa paikassa. Oli kivaa.

Talo on kohentunut paljon muutamassa vuodessa kun siskon mies on maalannut taloa ja sisko on raivannut unelmisensa puutarhan pihaan, miehensä myötavaikutuksella.

Kasvihuoneessa kypsyy valtava tomaattisato.

Kuistin remontti on vielä kesken , se suoristetaan ennen maalausta.

Kuistin vieressä oleva salpa

johtaa ihmeelliseen holvikellariin, jonka päälle rakennettu talo on jo kolmas saman kellarin päällä! Sinne minun pitää joka kerta mennä nuuhkimaan.

Ruska saa pentuja parin viikon päästä, hän oli pulleassa kunnossa!