Huh hellettä tosiaan. Toiset tykkää, toiset ei. Minä toistaiseksi tykkään. Se mikä helteessä on hienoa omakotitalossa asuvalle on se reviirin laajeneminen. Minun on ainakin niin luontevaa kulkea sisälle ja ulos, kun ei tarvi laittaa mitään lisävaatteita ulos siirtyessä. Niinpä helteellä tyypillistä on sehlaus edestakaisin , siäään ulos, sisään ulos. Näin kovilla helteillä en ole oikein ulkona jaksanut tehdä käsitöitä. Eilen sentään tein pienen jutun ihan myöhään auringon jo vähän hellittäessä.
Jokailtainen juttuni on kasvimaan haraaminen kaikista parhaimmalla harallani, joka on tehty vanhasta käsiharasta kiinnittämällä siihen varsi. Hara on vuosikymmenten ikäinen, varsi siinä on ollut vasta kymmenisen vuotta. Mies kiinnitti sen siihen pyynnöstä. Pikkuharalla pystyy haraamaan pieniäkin kasvien välejä.
Harasta tuli pikkuriikkisen hienompi kun virkkasin siihen akryylilangalla pikkuisen varsikoristeen. Saas katsoa mitenkä se kestää sadetta ja aurinkoa. Tuntui, että hara siitä hiukan piristyi... ja minä myös!
4 kommenttia:
Hieno idea! Ja siisti puutarha.
Ihana ja kaunis idea.
Akryylihän kestää…
Ai, että tuo oli se hara!
Aivan mainio.
Minä ostin itselleni uuden kevyemmän lapion ja
nyt ymmärrän oikein hyvin, miksi siinä on niin paljon oranssia. Se näkyy, kuten sun haras!
Iloa puutarhaan.
Onpas kiva - puutarhatyökalutkin voivat siis kukkia:)
Lähetä kommentti