Kuntoutuskeskuksessa kehoitettiin uudestaan alkamassani sauvakävelyssä kiinnittämään huomoita sykkeeseen. Jalastani onneksi häipynyt luupiikki mahdollistaa jälleen sauvakävelyn ja tietyllä sykevälillä rasva palaa ja kalorit kuluvat (onpa minulla muuten vanhan ja ryppyisen näköinen käsi...).
Motivaatio on joskus hukassa. Tänään varustuduin sessioon kaikin mahdollisin keinoin: kuulosuojaimet ja niiden sisällä huhtova Leevi and The Leavings sai homman tuntumaan suorastaan kivalta! Ja mittarin kalorinkulutus nosti motivaatiota vielä lisää. Silti en toivo ruohon kasvavan tämän nopeammin.....
6 kommenttia:
Hyviä varusteita ja varmasti antavat motivaatiolle vauhtia. Minunki pitäisi hankkia tuo sykemittari josko tekisi minusta vauhdikkaamman.
Juu ei tarvi ruohon kasvaa nopeammin! Leikkasin eilen oman nurtsini lisäksi yhden naapurin nurmen, kun hän on lainannut minulle ystävällisesti lava-autoaan enkä ollut vielä päässyt korvaamaan ystävällisyyttä takaisin. Nyt he ovat poissa pidempään ja ajattelin ruohonleikkuun olevan iloinen yllätys. Mutta mikä tontti! Huh, mitä mäkeä - en enää valita omasta loivasta rinteestäni ikinä. Ja miten paljon lääniä! Hyvä puoli on tosiaan saatu liikunta, illalla olinkin ihan raato kolmen tunnin leikkuusession jälkeen. Ei tarvitse aerobikkeihin lähteä.
Haa, hyvä vinkki! Mies kyllä ihan mielellään leikkaa nurmikot, mutta kannattaakin käyttää sykemittaria houkuttimena vähemmän mieluisiin hommiin...!! ;o)
Hah, huomasitko - en vahingossakaan edes ajatellut mittaria omaan käyttööni! (Tein tämän havainnon vasta äskeisen kommentin kirjoitettuani...)
juu, Puala, huomasin. Ei haittaa..;)
Kyllä musiikkia pitää aina olla matkassa! :) Itse ostin talvella vedenkestävän mp3-soittimen, jonka voi ottaa uimaankin mukaan. Kyllä vain kilometrit taittuu leppoisammin, kun voi ajatella muutakin kuin jäljellä olevaa matkaa...
Ruohonleikkaaminen on kyllä hyvää liikuntaa näin kesäisin! Ei pahemmin tarvitse lähteä kuntosalille, kun tuo oma puutarha on yksi kuntoilukeskus jo itsessään. :D
Lähetä kommentti