lauantai 23. lokakuuta 2010

Ihanat metsät





On onni asua lähellä metsää. Kummallakin puolella taloani on isot metsät. Kuitenkin turvalliset niin, ettei niihin voi eksyä. Toinen metsä rajoittuu aina peltoihin ja teihin, toinen rajoittuu mereen ja Mäntyluodon pikatiehen. Tätä jälkimmäistä metsää pitkin voi kävellä luontopolkua pitkin aina Yyteriin saakka. Kummassakin metsässä on valtava ja mielenkiintoinen polkuverkosto, jonka olen oppinut tuntemaan vuosien kuluessa tosi hyvin. Jos minut tiputettaisiin jollekin polulle taivaasta, varmaan aika pian tietäisin, missä olen hetken pähkäiltyäni. Olen myös vienyt lähes kaikki vieraani ja tuttavani jossakin vaiheessa näihin metsiin. Siitä Yyterin puoleisesta metsästä pääsee myös polkuja pitkin metsähautausmaalle minne äiti ja isä on haudattu. Teitä pitkin hautausmaalle on pari kilometriä meiltä, mutta polkuja pitkin varmaan vaan runsas kilometri. Polut on vuosien saatossa ihmisten tekemiä nopeita reittejä ja niissä on aina varmaan mahdollisimman lyhyt kulkureitti joka paikkaan.Näissä kuvissa on sitä pienempää metsää ja niitä polkujakin muutama. Olimme täällä viime sunnuntaina J:n kanssa kävelemässä. Täältä metsästä olen noukkinut vuosien kuluessa marjoja ämpärikaupalla.Ihanaa kun on loma niin voin joka päivä mennä metsälenkille!

2 kommenttia:

Paula kirjoitti...

Kyl mettä o hiano paikka ja hianoo o assuu mettä reunas. Mut ajattel ny et lapsen sul ei ollu mettää ihan lähel sen jälkee ko me muutettii pois Yyterist Vähälraumal.

Anonyymi kirjoitti...

Viime syksynä, kun oltiin puolukassa, muistan kuinka sanoit, että ymmärrät mitä tarkottaa sanonta "metsän sylissä". Metsässä on kaikki, äänet, värit, tuoksut ja vielä marjojen maku...

Anna