sunnuntai 5. lokakuuta 2014

Äidiltä äidille



Eilen me kaksitoista naista vietimme tyttäreni vauvakutsuja, Baby Showereita. Nehän ovat tulleet Amerikan maalta ja ilmeisesti ovat nykyään kovin suosittuja. Silti uskon, että kautta aikojen vähän samalla tavoin naiset ovat kannustaneet ja tsempanneet äidiksi tulevaa, ihan ympäri maailmaa.  Näissä juhlissa oli eri-ikäisiä, jo äitejä, sekä niitä joille äitiys on vielä tai ehkä tulevaisuuden asia. Ystäväni Paula oli virkannut kaikille vieraille rintarossit, jotka minä koristelin asianmukaisella tekstillä ja rusetilla. Kuvassa tuleva äiti keinuttelee keinutuolissa rintakoru rinnassa.
Kiitos vielä Paula näistä koruista, niistä tykkäsivät kaikki kovin ja niiden jakaminen oli kiva ohjelmanumero. Niitä oli yhteensä 12 ja kaikki erivärisiä aina samanvärisine rusetteineen.


Vauvakutsuissa muistetaan äitiä ja vielä syntymätöntä ja varmaan ennenkaikkea tsempataan tulevaa äitiä uuteen vaiheeseen elämässään.  Hieno lahja oli  tulevan isotädin yllätyslahja vauvalle. Tytär sai hänen poikiensa vanhoja vauvanvaatteita kertomuksien kera ja olipa joukossa minunkin ompelemani ulkoilupuku suoraan 90-luvulta.
Hienoin lahja kaikista oli minusta äitini kirjoma villainen vuoritettu peitto, jonka äitini oli antanut pikkusiskolleni, tällä tulevalla isotädille hänen tullessaan äidiksi. Äitimme tuntien tiesimme peiton syntyhistorian. Todennäköisesti äidillä oli ollut valkoinen villakangaspala ja hän oli sitä pyöritellyt ja siitä se idea sitten oli lähtenyt. Vihreät virkkaukset ympärille ja kaikki kedon kukkaset tulevalle vauvalle onnea tuomaan.


Itselläni ei ole mitään havaintoa kyseisestä peitosta, se on minulta mennyt ihan ohi, todennäköisesti omien kiireiden takia. Olkaa hyvät ja ihailkaa äitini kirjontataitoa. Oli hienoa, että äitikin oli läsnä näissä kekkereissä. Hänhän kuoli runsas seitsemän vuotta sitten ja olisi täyttänyt  tänä vuonna 87 vuotta lähes päivälleen ensimmäisen lapsen lapsen lapsensa laskettuna syntymäaikana.







Nyt palaan taas arkeen mukavan viikonlopun jälkeen. Runsas kuukausi pitää vielä malttaa odottaa, kunnes olen oikeasti Mamma.

 Oikein hyvää alkavaa viikkoa kaikille blogiystäville!

6 kommenttia:

Peppi kirjoitti...

Aivan upea peitto ja mikä tunnearvo!! Ja hauskat rintamerkit teillä. Miusta ihan kiva uusi tapa, nämä babyshowerit.
Siis sinusta tulee mamma;) Itselläni isän puoleiset isovanhemmat olivat mamma&pappa. Nyt isäni on K:lle pappa, mutta äitini mummo - kai siitä syystä, että hänen äitinsä oli miulle mummo..
Iloa lokakuuhun!

Liila kirjoitti...

Aivan ihana peitto <3

sirkkis kirjoitti...

Ompas mukava peitto, tunteikas muisto.

Daisy kirjoitti...

Kaikkea hyvää kaikille sukupolville toivottelen. Uuden tulokkaan on hyvä syntyä turvalliseen ja lämpimään perinteeseen ja villapeittoon.

Rouva Kivitikka kirjoitti...

Ihana idea kierrättää käsintehtyjä tekstiilejä!
Kaunista kirjontaa.

Paula kirjoitti...

Ihana peitto, en minäkään tuollaista ole ikinä havainnut.