Kasvimaa ja onnea täynnä koko sydän

Muutaman vuoden selkäni on vihoitellut. Siitä johtuen pari viimeistä vuotta kasvimaani on ollut ihan retuperällä. Kasvimaan tekeminen on tuntunut raskaalta. Niinpä olen onnellinen, kun kasvimaa on taas kunnossa. Selkä ei ole, mutta tuntuu, että olen onnellisempi kuitenkin, kun minulla on kasvimaa. Sitäpaitsi hyötyliikunta kuintenkin on tärkeää selkävaivalle, eihän sitä voi vallan jämähtää käsitöitä tekemään.... 

Haraaminen on kaiken A ja O, sen opin jo koulutyttönä kesätöissä läheisellä Ulasoorin puutarhalla.  Kun ei päästä mitään kovin pahaan kuntoon ja tekee sen verran harvat välit, hallitsee kasvimaan kyykkimättäkin. Tai ainakin vähällä kyykkimisellä. Kiitos rakkaan mieheni, joka teki kovan homman helteisenä viikonloppuna pari viikkoa sitten, kasvimaa on nyt kunnossa. Tänään vielä sain kaikki siemenet kylvetyksi.

Vuonna 2005, muurasin grillin. Mies halkaisi tiilet ja sekoitti laastit. Naapureilla oli hauskaa kun poikkesivat työmaallamme. Mies ylpeänä esitteli, että hän on apupoika ja minä mestari! Isoin homma oli kuitenkin betonivalu muurausten alla. Se oli taas hänen hommaansa. Betonit sekoitettiin miehen luona traktorikäyttöisellä  betonimyllyllä ja betonit tuotiin ämpäreillä tänne minun luokseni. Oli se lutraamista! Lopputiilistä ja betonista muurasin pylvään kasvimaan kulmaan. Mies teki siihen rautakoukut puutarha- ja grillivälineitä varten, koska grillikin on ihan lähellä.

Tämä pihan yksityikohta kerää aina kehuja ja se on kyllä pysynyt pystyssä eli perustat on kunnossa. Silloin kun aloimme muuraushommat, tehtiin myös Olkiluoto 3: n perustuksia. Niinpä aina muistamme  tästä Olkiluodon, joka ei ole vieläkään valmistunut!

Tässä grilli, joka on ihan ehdoton. Siinä on ritilä siirrettävissä eri tasoille ja irrotettava katto estäää sateen valumista tiilien päällä. Tulipesä on päällystty tulenkestävlilä tiilillä, eikä ole miksikään mennyt lähes kymmenessä vuodessa. Sivutaso on tarkoitettu puiden säilytykseen, sen päällinen  laskutilaksi. Se päällystttiin tulen ja pakkasen kestävillä laatoilla.

 Yrttilaatikko on uudempaa tekoa, mutta sekin ollut huonossa kunnossa, mitä yrtteihin tulee.  Muutama vanha taimi oli tallella, kuten mäkimeirami ja ruohosipuli. Sen käänsimme nyt toisin päin, saamme sille lisäaikaa. Raaka puu ei ole ikuinen, eikä tälläistä voi käsitellä kemikaaleilla.

Kasvimaalle olen kylvänyt eri sortin salaatteja, tilliä, persiljaa, kukkia, herneitä. Lipstikastani siirsin osan kasvimaalle, torilta ostin yrttien taimia sekä kesäkurpitsoja ja  valkosipuleita. Huomenna suuntaan toisiin maisemiin ja mies on luvannut kastella taimia ja kylvöksiä. Kiva nähdä millainen kasivmaa on vajaan kahden viikon päästä. Ainakin odotan iloisia rivejä itäneitä salaatteja!