Tänään srarttasimme Katrin kanssa aamutuimaan naapurikaupunkiimme Raumalle. Siellä on käynnissä Rauman 43. pitsiviikko. Aloitimme kirpputoreilla, joita oli viehtättävillä sisäpihoilla.
Ihastelin pihojen luovuutta, kunpa itsekin keksisi kaikkea näin kivaa.
Nämä alakuvan nuket ovat suoraan lapuudestani! Kaverini Katri tuumasi siihen, että hänen lapsuudessaan nuo olivat jo vanhanaikaisia. Niin se menee, jos toinen on syntynyt viisikymmenluvun puolivälissä ja toinen reilusti yli kymmenen vuotta myöhemmin....
Tarmo Thorströmin katkarapuaiheinen pitsikravatti oli vedetty torniin.
Saman tekijän Pub-taidetta näyttelyssä Pitsi goes Pub.
Tässä on väännetty rautalankaa...
tässä irroiteltu porukalla,
Kävimme pienessä pitsikaupassa,
ja seurasimme hiukan aikaa pitsinnypläyksen nopeuskilpailua.
Siinä nyplättiin perinteistä pitsiä, tässä nyplääjänä suloinen, tuore pitsimissi, suoraan Kuopiosta. Siksipä hänellä olikin henkilökohtainen opastaja. Pitsimissi oli tänään elämänsä ensimmäisen kerran kokeillut tekniikkaa!
Kyllä täällä länsirannikolla on tapahtumarikas heinäkuu!
6 kommenttia:
Onpa ollut ihana reissu ja niin kivat kuvat, nauratti kyllä hiukan tuo pitsimissi, että voisiko niiltä misseiksi yrittäviltä vaatia nypläyksen alkeet ;).
Minä katteellisena katselin kuvia. Kyllä olisi kiva käydä noissa juhlissa. Rauma on hieno kaupunki ja nyplätyt pitsit ihania.
Rauma on ainoita "vanhoja" kaupunkeja Suomessa, jonne en ole ikinä päässyt - viime kesänä oli hilkulla! Pitäisi kyllä korjata tämä vaje ja juuri pitsiviikkojen aikaan!
Voi tuonne! Ihania ideoita olet kameraasi katsastanut. Tulee vesi kielelle. Käytännön itetaide on ihan parasta mitä tiedän.
Vallan mukavan kuuloinen reissu:) tuo on kyllä huikaiseva taito, tuo nypläys.
Käväisimme mekin pitseillä ihan pikaisesti, pihakirppiksiäkin tuli koluttua...
Rauma on kiva kaupunki, pitsiviikot ihan omanlaisensa tapahtuma, kiva sellainen.
Lähetä kommentti