lauantai 26. tammikuuta 2013

Virkkauskaveri





Tällä viikolla olen keskittynyt virkkaamiseen. Lupasin tyttärelle virkatun peiton. Olen nyt ajatellut, että virkkaan sen mahdollisimman nopeasti, että saan sen olohuoneesta pyörimästä.. Koska peitto on jo iso on kiva lämmitellä samalla sen alla virkatessa.
Hellyyden kipeä Rosvo vaan tekee haittaa hommalle. Eilen virkatessani olin suurissa vaikeuksissa. Kyllähän se virkkaaminen sujui, mutta kun välillä piti kääntää työtä, kun kerros tuli valmiiksi oli kissa aina tiellä, enkä raaskinut häntä nostaa pois. Sellainen sanontahan on, että "kissa tietää missä on eniten tiellä". Pitää paikkansa, ainakin meillä!
 Melkein kilo on jo valmista. Oikeastaan siis olen jo aikalailla loppusuoralla.Sitten pitää suunnitella peiton reunus.

                                 Ja tässä ihanan  viaton ilme, minä muka tiellä..häh...?

27 kommenttia:

Lea P kirjoitti...

Onpa kaunis peitto tulossa!
Apulainen on kyllä soma.

Mammutti kirjoitti...

Kaunis peitto tulossa!
Mulla on vähintään yksi kissa jalkojen päällä nukkumassa, kun neulon ja siitä ei tosiaankaan voi mihinkään liikkua...

Saila kirjoitti...

Tuo on ihan huippuihana! Tästä muistinkin, että en ole vielä postannut omastani, tosin ei se ole kovin pitkällä, kun tein välillä pari pienempää tilausneuletyötä. Suunnittelen jo siksak-sohvatyynynpäällisiä ym... On kiva miettiä, mitä kaikkea voisi seuraavaksi tehdä. Ja värit voisi sommitella valmiiksi, niin kuin sinä teit, niin tulee kaunis kokonaisuus, tähän ekaan harjoitukseen olen ottanut aina sellaisen kerän kuin on huvittanut, se on kieltämättä kivaa ja vapaata.
Ihana häirikkö :-)

Paula kirjoitti...

Rosvo on ihan Nokinenä, en ole ennen huomannutkaan. Sama touhu meillä, häirikkö jota ei voi häätää pois. Meillä häirikkö viihtyi sylissä mikä teki kutomisen vaikeaksi.

sirkkis kirjoitti...

Voi miten kauniit värit peitossasi on ja kissa nauttii kun saa olla lähellä.

aikatherine kirjoitti...

ottaisin kissan ja peiton lämmittämään viileinä iltoina. kyllä olis hyvä olla kisu kehräisi unilaulun

Paula Kristiina kirjoitti...

Peitosta tulee huippu ihana! Ja virkkauskaverikin on niin söpö♥ Olet kyllä pistänyt koukulla menemään kun peitto on jo noin iso. Mun peittoprojekti meni nyt vähäksi aikaa odottelemaan kun se villahaalari olisi saatava valmiiksi siksi kun pieni poika syntyy elikkäs maaliskuun alkuun. Oloni on jo aika hyvä uskon että huomenna nähdään. Mukavaa ja lämpöistä sunnuntaita sinulle ja muulle perheelle♥

mummeli kirjoitti...

Kaksi ihanaa, valmistuva peitto ja valmis kissa, kauniita molemmat. Mistähän johtunee kun yritän virkata, tulee ranne kamalan kipeäksi, teenköhän jotain päin seiniä elikä väärin vitkkaan.
Oikein hyvää sunnuntaita!

Peppi kirjoitti...

Nopeasti olet peittoa tehnyt! huii :)
Ja kieltämättä ei noita pörriäisiä hentoaisi pois nostella.
Meilläkin koira saattaa tulla ruokaa laittaessa jalkaterän päälle nukkumaan. Tuntuu hiukka juoksuttamiselle, kun eihän sitä siinä koko ajan hellan ääressä paikallaan voi seistä vaan pitäis käydä jääkaapilla jne. ja koiruli seuraa jokaista askelta yrittäen asettua uudelleen jalan päälle :).

Anja kirjoitti...

Ihana tuo pikkuinen Rosvo :) Ja peitosta tulee tosi kaunis!

Jokke kirjoitti...

Tuplalämmitys: kissa ja peitto.

Kirsti kirjoitti...

Ihana peitto, niin kauniit värit. Rosvo on niin söpö:)

Aikunaskareet kirjoitti...

Noin pitkällä jo peitto!!!
Ahkera kyllä olet!!!

Anonyymi kirjoitti...

Niin ihana kaveri ja puuha kuulostaa niin tutulle :)

Rouva Kivitikka kirjoitti...

Aivan ihastuttava peitto!!

Raitalammas kirjoitti...

Ihana virkkauskaveri sinulla! Eikä peitossakaan ole moittimista.

Tiitsa ( Tuula Laakso) kirjoitti...

Herätit henkiin vanhan "haasteen" , jonka purin vuosi sitten. Peittosi on upea,taidan yrittää uudelleen ;)

Pirjo-Riitta kirjoitti...

En ole tuollaista sanontaa kuullutkaan, mutta pitää kyllä paikkansa! Meillä ei kissa viihdy sylissä, mutta nykyään nukkuu yöt minun jaloissani. Enkä tykkää yhtään, kun kääntyminen on vaikeaa, kun yksi ei meinaa siirtyä ei millään..

kissatyttö kirjoitti...

Ihan peitto ja kissa-kaverit on aina apuna. Ainakin omasta mieletään. Mikäs noin komean peiton päällä makoillessa.
Ihania töitä teet ja käyn aina ottamassa vinkkejä ja idoita.

kissatyttö kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
sinisukka kirjoitti...

Hieno peite tulossa! Ei ihme että kissakin nauttii :)

KahviKaneli kirjoitti...

Tuo on todella kaunis!
Omani lötköttää korissa tekemättömänä..

mustakissa kirjoitti...

Aivan ihana peitto ja apulainen. Meillä ei onnistuisi kaverin oleminen noin rauhallisesti vain tiellä, vaan langat olisi myös keritty uuteen uskoon:)
Mukavaa sunnuntaita!

Unknown kirjoitti...

IIIhana työ ja kauniit värit. Pitää ihan pidätellä inspiraation kanssa.

Sarppu kirjoitti...

Kerrassaan kaunis malli ja pirteät värit. Peitolla olisi selvästi jo omistaja ;).

Sude kirjoitti...

Tuleepa tosi kaunis peitto.
Minulla on erityinen virkkaustuoli, jossa teen käsitöitä. Ennen istumista täytyy kumminkin aina hätistellä kasa kissoja pois siitä. Se on vielä pientä koiraan verrattuna. Minne tahansa yrittää huushollissa mennä, niin varmasti koira makaa edessä :)Eipähän tunnu yksinäiseltä olo :)

Saga kirjoitti...

Oi, miten siitä tuleekin hieno. Näitä kisukuvia katsellessa tulee niin ikävä omia karvapalloja....