Viime vuonna muistan pihassani nähneeni muutaman jättibalsamin. Voi minua, kun en tajunnut heti sen vaarallisuutta. Mistä ne balsamit ovat tulleet en tiedä, mutta sen nyt ainakin tiedän, että tämä viileä ja sateinen kesä on ollut jättibalsamin riemuvoitto pihassani. Olen niitä niittänyt ja katkonut helpoimmista paikoista, mutta esim. tuoksuvatukkapensaikossa niitä on ollut vaikea niittää. Tässä kuvassa ne ovat jo leikkimökin korkuisia.
Kukkien juuri avattua ajattelin sitten, että nyt tai ei koskaan. Tänään sitten siskon kanssa vietimme aamun repien balsamit pihasta, ainakin suurinpiirten.
Meinaan kuivattaa ne muovin päällä ja sitten polttaa.
Mutta ei tässä kaikki! Pihani toinen häirikkö on myös ärsyttävä. Miksi ihmeessa sitä joskus otin tähän pihaan. Hakkuujätekasassakin se riehuu ja kiemurtelee. Onneksi näistä häiriköistä nykyään puhutaan ja varoitetaan. Pihaani muutamia vuosia sitten ilmestyneen jättiputken olen sentään saanut hävitettyä, mutta kyllä siihenkin hommaan meni monta vuotta!
15 kommenttia:
Riesa se on tuokin, vaikka niin nätisti kukkii! Meinaan tuo jättipalsami. Minä sitä aikoinani (tietämättä, että siitä voi tulla vitsaus) istutin pihallemme. Sen kesän se kukki komeasti, sai siementääkin ihan rauhassa, mutta ei sen jälkeen näkynyt minkäänlaista merkkiä. Taisin viedä siemeniä mökillekin, mutta ei palsamia ole siellä näkynyt koskaan. Johtuneeko pohjoisemmasta sijainnista, vaikka kyllä sitä paikoin täälläkin näkyy.
Ihan samojen vieraiden kanssa täälläkin on taisteltu...kaipa niitä linnutkin levittää. Kärsivällisyyttä vaan taisteluun :)
Minä sain jättipalsamin siemeniä 20 vuotta sitten ns. peittokasviksi ja kyllä se peittääkin - kaiken. Tähän asti olen sitä vielä sulattanut jollain lailla, mutta tänä kesänä pinna täyttyi lopullsesti. Onneksi miehetkin alkoivat sitä kanssani hävittää. Tänään juuri vetivät raivaussahalla suuret pehkot alas navetan takaa ja kunhan poutapäiviä tulee, niin me kyllä ruiskutetaan ne glyfosaatilla. Alue on kuitenkin sen verran suuri, ettei millään jaksa kitkeä kaikkea. Navetan etupihalta vielä suostun ne kitkemään... Lisäksi sitä on levinnyt tuonne kuivurin taakse metsään, joten sen saa miehet hävittää sitten kun haluavat. Pihaan en jättipalsamia enää halua, vaikka toisaalta kaunis kukka onkin!!
Meidän naapurissakin kasvaa tuota jättipalsamia, joka on yrittänyt levitä myös meille. Onneksi leviäminen on saatu estetyksi. Toinen riesa, joka heiltä on levinnyt, on maahumala. Inhoan sitä. Se leviää aivan valtavasti ja taistelu on uuvuttavaa.
Tuttuja häiriköitä! :/ Tuota peltokiertoa ei ole meille tullut, mutta äitini puutarhassa sitä on todella riesaksi asti. Lapsena aina sitä mummolassa ihailin ja olisin halunnut sitä meidänkin pihaan kasvamaan. Nyt en haluaisi kasvia missään tapauksessa, koska se tunkeutuu kaikkialle ja suorastaan kuristaa muut kasvit! :/
Voi ei, tsemppiä taisteluun!
Voi pahus, meillä naapurin ojassa on jo tuota jättibalsamia... mutta meille asti en kyllä suostu päästämään. Ohikulkeissani nappaan kukkia irti. Ikävä ihminen. Riittää ihan pujojen törrötys (superallergisena) ja elämänlanka sekä maahumala, jotka sieltä tänne ovat jo päässeet. Tsemppiä tuhoamiseen!
Rikkaruohojen lisäksi noita riesoja aina riittää: Tarha-alpi, Elokuun asteri ja maahumala on mulla noita "ihanuuksia", jotka meinaavat ottaa pihani hallintaan - mutta minä taistelen ;)
Voi ei! Kiva kun sait apua. Täällä Koskella sitä kasvaa navetan takana, viime vuonna sitä hiukan kitkin, mutta kun on siellä niin piilossa, ei tunnu haittaavan. Pitäisi vissiin olla tarkkana. Sitä on myös Viherlaakossa meidän kerrostalojen lähellä ja se leviää koko ajan metsään päin. Yksi riesa on myös vuohenkello, se jota kauniina kasvoi mammalassa siinä kivikon reunassa. Siinä se pysyi aisoissa, mutta täällä Koskella se valtaa kukkamaat. Ja siinä on älyttömän pitkät juuret varmaan jossan 50 cm:n syvyydessä. Olen alkanut suorastaan vihata tuota kaunista kellokukkaa.
elämänlankaa ei saa hävittää, se tuo onnea ja vahvuutta elämään..
Ihmisenä toivoisin omaavani sen sitkeyden vaarojen ja tuhojen keskellä. ja eikö kukkakin ole kaunis ja hento.. voisko siirtää johonkin jossa ei olis tiellä, vaikka tienvarren aidalle tai jonkun puun rungon lähelle..
Toivottavasti voitat taistelun! Meillä tuota elämänlankaa kasvaa taas kivijalanjuuressa vaikka kaikki kaivettiin auki ja täytettiin uudella soralla. Jostain se vaan taas tulla tupsahti:)
Tuo jättipalsami on niin harmillinen, meille tuli sitä muutama vuosi sitten täytemaakuorman mukana. Pihalta se on saatu jokseenkin hävitettyä, mutta se jatkaa kulkuaan metsään ja joutomaana olevalle naapuritontille. Pitää seuraavalla poutajaksolla käydä sielläkin vähän huiskimassa Roundupia!
Meidän Mansikkapaikan naapurissa kasvaa tontin reunalla kaikki mahdolliset harmin aiheet lupiinit, japanintatar ja jättipalsami. Naapuri ei ole kovinkaan puutarhaihmisiä, eipä taida aavistaa, mitä huligaaneja hän hoitaa pihallaan...jättiputki ei onneksi ainakaan vielä kuulu valikoimaan ;)
Jättibalsami on yksivuotinen ja lisääntyy vain siemenistä, joten leikkaamalla kukat ennen siemenen valmistumista siitä pitäisi päästä. Tosin maassa voi olla jo niin paljon siemeniä odottamassa, että uusia alkuja tulee. Linnut levittävät siemeniä. Elämänlanka on vaikea hävitettävä sillä pieni pala juurta riittää uuteen kasviin, joka kietoutuu kasvin ympärille ja tukehduttaa. Orapihlaja-aidassa huomasin pari vuotta sitten ja nyt on jo ihan pystyyn kuolleita paikkoja.
Tsemppiä hävittämiseen.
Tiedätkö mitään blogista Käsityöopettajan päiväkirja? Se on ollut suosikeissani. Nyt siihen tuli pitkästä aikaa päivitys, mutta sitä ei pitänytkään enää vanha tuttu bloggaja vaan sen oli "kaapannut" joku lontoonkielinen, kasvattaja kai.
Kiitos Auli vastauksesta. Tiedätkö mitää siitä blogin pitäjästä eli kässäopesta? Kun olen miettinyt, mitä hänelle mahtaa kuulua.
Lähetä kommentti