keskiviikko 9. helmikuuta 2011

Isoäidin neliöitä



Isoäidin neliöt ovat tällä hetkellä kovin in. Niitä tehdään nyt varmaan monissa Suomen kouluissa Novitan, Marttojen ja Tekstiiliopettajaliiton Tilkkurekka-kampanjan merkeissä. Olen nyt niitä virkkauttanut kahdessa koulussa ja niitä on tehneet 5-9-luokkalaiset, useampi kymmenen oppilasta. Valmiita peittoja on tullut kolme ja tilkkuja on vielä tulossa vaikka kuinka paljon.  Varmaan jo näen unta niistä isoäidin neliöistä...  No, ei silti. Niitä on kiva virkata ja oppilaat tykkäävät virkata niitä ja minä jaksan heitä innostaa koulussa. Mutta...

Tänään tuli silti jo sellainen tunne, että en enää kotona edes jaksa niitä ajatella vaan kudon mieluummin vaikka sitä iänikuista sukkaa.(Miks en koskaan siihen kyllästy....?) Toisaalta ajattelin pitkästä aikaa virkata Baktus-huivin kevättä ajatellen.Joopa joo, sitähän aloitankin. Innostuin Seijasiskon blogissa olevasta kukkabaktuksesta.


Olimme oppilaiden kanssa Porin keskustassa Novitan tilkkurekassa. Siellä oli aikamoinen tohina ja tuli ihan hiki kun oli lämpimät talvitamineet päällä. Homma oli hienosti toteutettu ja siellä rekassa tuli kyllä fiilis, että käsityöt ovat kyllä tosi suosittuja tällä hetkellä. Rekassa oli kaikenikäistä porukkaa. Veimme mukanamme kaksi peittoa, jotka ovat kuvassa olkanojalla oikealla päällekkäin. Jos jotain kaipailin siellä, niin se olisi ollut hiukan enemmän informaatiota siitä mihin peitot menevät, siitä hyväntekeväisyyskampanjasta. Siitä en kyllä nähnyt oikeastaan mitään plakaattia, eniten siellä pisti esiin Novita ja Martat. No, yhtä kaikki tälläinen kiertue on tietysti hyvää peeärrää paitsi Novitalle ja Martoille eniten kuitenkin kädentaidoille ja sille, että ne tekevät hyvää ihmisille.Yksilötasolla niin, että niiden tekemisestä tulee hyvä olo ja ne tekevät sielulle hyvää, tämän jokainen meistä käsityötekijöistä tietää. Tässä tapauksissa peittojen muodossa ne tekevät hyvää konkreettisesti, vaikkei siellä sitä mitenkään esitelty.

Siellä muuten sanottiin, että peitot saa lähettää Novitan laskuun matkahuollossa ilmaiseksi, tiedoksi vaan, jos joku haluaa virkata peiton ja lahjoittaa tuntemattomalle vauvalle.




9 kommenttia:

Liisa T. kirjoitti...

Kiitos tosi paljon sanoistasi! :) Kiva kuulla! Sehän olis hienoa, jos oppilaat innostuvat huopatöistä. Ihania noi neliöt, noita olet itsekin väsännyt, niitä on kiva tehdä. Monesti yksinkertaset jutut on kauniita.

jina kirjoitti...

Oi, nättejä peittoja! Olisipa meilläkin koulussa aikoinaan virkattu isoäidinneliöitä, olisin saattanut jopa innostua käsitöistä silloin. Tosi kivasti kirjoitat käsitöistä, tätä oli mukava lukea :)

Anonyymi kirjoitti...

Kävin myös rekassa eilen. Tunnelma oli tosiaan leppoisa, mutta täysin sama kaipailin kuin sinä. Minne peitot lahjoitetaan ennätyspeiton purun jälkeen... Se voisi olla mainostamisen arvoinen asia, sillä nykyään olen huomannut, että auttamisen halu on lisääntynyt. Kovin vähän tietoa siitä siellä oli. Muualta olen sen asian selvittänyt.

Ajattelin myös teettää koulussa peiton, samoin ehdotin asiaa opiston kurssilaisille. Lupasin koota, kunhan virkkailevat tilkkuja. No, on niitä tullut jo kohta pikkupeiton verran itsekin virkattua.

Mervi

Zzz kirjoitti...

Allekirjoitan sanasi :). Ja isoäidin neliö on ehdottomasti hyvä tapa aloittaa virkkausinnostus.

Matleena kirjoitti...

Ihania, kauniin värisiä peittoja! :) Minä muuten luulen, että isoäidin neliöiden virkkaaminen on aloittelevalle virkkaajalle mainio tapa päästä sisään virkkaamiseen. Sehän valmistuu kohtuullisen nopeasti ja siinä saa leikkiä kauniilla väreillä,saa siis kaunista nopeasti.

Tuo oli muuten hyvä tieto, että peitot voi lähettää Novitan laskuun. Siitä vain ei ole tietoa levitetty, ehkä on tulossa.

Sude kirjoitti...

Tulin heti kurkkimaan, että kukas se täällä :) Toivottavasti Idealootastani on jotain hyötyä joskus sinullekin.
Kauniita peittoja on koululaisesi tehneet. Minäkin taidan aloittaa virkkauksen opettamisen lapselapselleni isoäidin neliöstä. Hänellä on ikää vatsa 7v, mutta kova hinku oppia virkkaamaan :)

Anonyymi kirjoitti...

Mäkin olen virkannut noita neliöitä langasta jota ostin viettäessämme äitin 'synttäreitä' Tallinnassa. Olen jo aunioinut omaa blogia, mutta olen viime viikkoina öisin kirjoittanut höyryt päässä ihan muita juttuja. Soitan sulle, jos saisin vähän konsultaatiota.
Blogisi näyttää olevan todella suosittu, kohta menee kymppitonni rikki! En ryhdy kilpailemaan, vaikka voi olla että osittain samanlaista sukkasivustoa tulee mullekin....
- Päivi

Auli kirjoitti...

Alisa, ei kestä kiittää!
Jina, kiva kuulla, käsityöt on minulle paitsi työ, myös suurimpia ilon tuojia muussakin arjessa.
Sude, on hyötyä, hyppään blogissasi päivittäin!
Kaikille: isoäidin neliö oikeasti on helppo ja varmaan mielenkiintoisin työ opetalla virkkaamaan koska siinä pitää hiukan pohdiskellakin!

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos tiedosta, että peitot saa lähettää Novitan laskuun Novitalle. Olen sitä kysellyt Martoilta ja Käsityönopettajilta, mutta eivät ole tienneet.
-taina-