Niin syksyä

 Illat ja aamut ovat molemmat alkaneet kummasti pimetä. Aamuisin, kun herätyskello soi klo. 6 on pimeää ja illallakin pimeys tulee jo tosi nopeasti. Samoin väsymys. Syksyn  väsähtanyttä menoa piristi ystäväni Paula ompelemalla minulle pöytäliinakankaastani oranssipinkin pöllön.

 Nekkukin on väsynyt iltaisin. Nykyään Nekku vaanii lempipaikkaani sohvalla.Melkein  heti kun siitä nousen ja käyn jossakin, Nekku menee paikalleni nukkumaan ja minä saan tyytyä toiseen paikkaan. Nekku on varmaan huomannut, että istumapaikkani on hyvin lämmitetty.

Rosvon nykyinen lempinukkumapaikka on takan takana takan ja seinän välissä. Minusta paikka vaikuttaa tukalan kuumalta.

Miehen syyskauden huomaa villasukkiin siirtymisestä. Näissä sukissa onkin ollut tikuttamista kun jalka on kokoa 46.

Taikamatto

 Tänään menin mattokauppaan. Oikeastaan menin sinne vai siksi, kun se on kirpputorin vieressä, missä olen pari viikkoa myynyt vanhaa roinaa.

 Löysin sieltä taikamaton. Se rullautui itsestään rullalle ja pujahti pitkään pussiin, hyppäsi kainalooni ja muutti  kotiini. Siinä on ihan samat värit kuin virkkaamassani peitossa.

 Ehei... se ei ole aito itämainen arvomatto, sitä eivät ole intialaiset pikkukätöset solmineet jossakin pienessä kylässä tai suuressa tehtaassa. Siinä lukee takana silti Royal Palace (kuulostaa hienolta...) ja Hand made silk (= viskoosi ja tekstiilityönopettjan koulutuksella tiedän, että se on tehty siis puusta) ja vielä Made in Belgium. Eikä se maksanut maltaita, itse asiassa ei satastakaan.

 Sen värimaailma puhutteli minua eniten. Siinä on juuri minun kotini värejä, vihreää, punaista, ruskeaa. Ja vieläpä niiden kaikkien sävyjä, silti harmonisessa sekasotkussa. Se on syksyinen ja kuitenkin iloisen valoisa, oikea tilkkumatto, minun taikamattoni. Sitä vaan ajttelin, että olen varmaan tullut vanhaksi. Olen joskus inhonnut itämaisia mattoja, nyt siellä liikkeessä ihalin niitä kaikkia.

Kajalit ojennuksessa

Hei! Söpö Rosvo Maaria- kissa toivottelee kaikille ihanaa syksyistä viikonloppua, kajalit viivasuoraan vedettynä. 

Hehkut

 Neuloin nämä sukat Novita Seitsemän Veljestä-lehden mallin 27 muunnelmana. Jätin sen nurjan kerroksen pois polevekeosuudesta. Malli on kiva ja mallineule huomattavasti tiiviimpää kuin esim. Olga-sukkien neulemalli, josta tosin tykkään myös. Tämä malli on jotenkin mukavan rouheaa. Tykkään kyllä näistä polvekeraidallisista malleista.

 Tässä oli raitalanka ja  punainen lankakerän loppu, Seitsemän veljestä sekin.

Olen pitkän aikaa ollut neulematta mitään mutta nyt jo pääsin vauhtiin. Toiset sukat on jo tekeillä.

Onneksi, koska liityin kuun alussa sukkasatoon ja kerään satoa Hillokellariin. Viime vuonna vastaavassa sukkailussa kudoin seitsemät sukat, siihen on vielä haastetta, mutta onpa nyt yhdet valmiina!

Hyvä sunnuntai

 Sunnuntai on minulle nykyään viikon parhaita päiviä. Rauhallisen verkkainen, sunnuntaisin en halua mennä minnekään kotoa. Jollakin tavalla tuntuu, että vanhemmiten olen alkanut nauttia sunnuntaipäivistä. Aikaisemmin olen kokenut sunnuntaiangstia. Neulomisessa on ollut pitkä tauko, yli kuukauteen en ole neulonut lainkaan. Eilen aloin sentään kutoa sukkia, sovellan Novitan Seisemän veljestä-lehden sukkamallia, jätin siitä nurjat kerrokset pois. Malli on hiukan erilainen kuin aikaisemmin vastaavat neulomani, tämän pinnan rakenne on kivan tiivis.

 Viime viikolla hellin itseäni lehtiostioksilla. Mollie makes-lehti ja Marie Claire idees ovat lemppareitani. Nyt on aikaa lueskella niitä.

 Novitan lehden villatakki oli mielestäni kaunis. Haluaisin itselleni samanlaisen. Tykkään tässä kaikesta, väreistä ja pinnan rakenteesta.

 Molly makes lehden anti oli tällä erää vaisu. Kuvat ja mainokset olivat parasta. Niissä oli muutama nettisivu, joihin pitää tutustua. Sen sijaan Marie Clairen ideat jaksavat aina ihastuttaa. Tässä ranskalaisen hempeä pitsiliinan uusiokäyttöidea.

                                                   Junaraiteista  liitutaulu, ihana idea.

                                       Lego-palikoista huoneen seinäkyltti. Hieno!

                                                        Dominopalikoista pöydän pintaa.

 Neuletaulu. Minusta tämä lehti jaksaa aina ilahduttaa kivoilla jutuilla, vaikkei niitä sitten toteuttaisikaan....

                            Omaa sunnuntaipäivääni eteenpäin vie kaalinkerä, josta syntyy kaalipata.

Omenapiirakka on jo tekeillä. Hyvää sunnuntaita teillekin ja kiitos, että jaksatte lukea vähän viivähtelevää blogiani. Tuntuu, että olen nyt töitteni kanssa aika kiireinen. Paljon tunteja ja paljon kaikkea; kerhoja, näyttelysuunnitelmia jne. jne....

Hyvää syyskuista sunnuntaita kaikille!