Nekku, maalaiskissa Hesasta

 Tässä kuvassa poseeraa J, joka haluaa pysyä anonyymina henkilönä. Hänen  lempityöalusasunsa on 20-vuotta sitten kalliilla rahalla metsuriliikkeestä ostetut Helly Hansenin kirkkaan punaiset housut ja paita. Paita on kuin uusi, sitä ei ole paljoa käytetty, mutta housut ovat ollet vuosikausia käytössä metsä- ym. ulkotöissä. Ne ovat edelleen ihan hyvät, vaikka vähän kulahtaneet.Täytyy sanoa, että tämä vaatekerta on esimerkki siitä, että kun satsaa rahaa hyvälaatuiseen se saattaa maksaa itsensä takaisin hyvällä laadullaan ja pitkällä käyttöiällään. Paidasta minullakin on kokemusta. Lainasin sitä muutama vuosi sitten, kun työkavereiden kanssa vietimme syyskuisen yön Helvetinjärven kansallispuistossa.Paita oli ihanan lämmin. Siskoni taannoin vähän kauhisteli näitä housuja henkseleineen, toinen sisko taas ihasteli. Syynä varmaan se, että jälkimmäinen työnsä puolesta Pohjois-Satakunnan navettoja kiertäessään, on tottunut moisiin asusteisiin, toinen ei ehkä Helsingissä niihin vallan helposti törmää.

 Siksi onkin hellyyttävää, että Nekku -kissa, joka lomailee meillä Helsingistä on vallan ihastunut näihin housuihin. Monena iltana hän on etsiytynyt housujen läheisyyteen tai päälle nukkumaan kun J on ne johonkin laskenut odottamaan seuraavaa työpäivää.

Kuten jo aikaisemmin kerroin, Nekku on Merikarvialta maatalosta kotoisin ja sieltä hänet siskoni bongasi lehmiä hoitaessaan. Nekku on selvästi maalaiskissa, vaikka onkin Helsinkiläinen!

Kirpparilöytöjä

 Tänään pitkästä aikaa osuin kirpputorille. Ohikulkiessani poikkesin Porin Nortamonkadulla sijaitsevalle Kirpputorille ja löysin pyyheliinan joka oli "uusi" vaikka vanha. Varmaan 60- tai 70-luvun tuotantoa. No, se piti tietysti ostaa kun hinta oli 4€. Itse asiassa minulla on ihan samanlainen, käytetty, jossa on jo reikiä ja siksi se kolahti heti. J.llä on myös samanlainen, mutta sininen.Tässä oli vielä lappukin tallella, eli on  varmaan lojunut jonkun ihmisen komerossa vuosikymmenet.

 Samaa sarjaa. Uusi, mutta vanha taas. Joulukuusen koristenauhat on kuin suoraan lapsuudestani. Ihan tuon pakkauksen takia oli pakko ostaa. Suunnittelin jo, että annan ne joululahjaksi, mutta en maltakaan. Ne on jotenkin niin ihanat pakkauksineen kaikkineen.Nämä maksoivat euron yhteensä.

 Tämä kirjottu villalankainen kaitaliina on myös sen näköinen, ettei sitä ole koskaan käytetty. Siinä on nurjalla puolella kokovuori ja ajattelin heti sille käyttökohdetta ompelukonepöydälläni.Siistiä työtä ja ihanat värit.Kuviot on melkein kuin ompelukoneen kyljen ruusukuviot! Tämä ostos maksoi vaivaiset 5€! Samalla hinnalla en jostain Hemtexistä saisi lähellekään yhtä hienoa.

Käsityönopetusta

 Siskoni Paula lähetti minulle mukavaa postia. Hän oli äitini arkistoista löytänyt äidin vanhoja piirustuksia, jotka sivuavat minun ammattiani.Kuva vanhasta ompelukoneesta ei varmaankaan ole se äidin Ystävä mistä aikaisemmissa postauksissa on ollut juttua. Koneen tarvikelaatikko on Ystävässä keskellä koneen alla, eikä näin kuin tässä koneessa toisellla sivulla. Kotelossakaan (mikä on minulla tallessa) ei lue mitään. Niinpä kuvittelen, että tämä kuva on varmaan piirretty koulussa koulun ompelukonetta mallina käyttäen.

Toisessa Hilkan piirroksessa lukee alla Käsityötunti. Oppilaat istuvat aika jäykästi ja meininki ei ole niin vapaata kuin tämän päivän koulussa, missä tehdään milloin mitäkin, vaikkapa villanhuovutusta. Silti tässä kuvassa on jotakin ihanaa äitiäni.Kengät kun näyttävät kyllä hiukan liian fiineiltä ollakseen Yyterin kylän kansakoulun maalaisia oppilaita 30-luvulla.Äiti oli kova lukemaan tyttökirjoja ja varmaan osasi värittää tilanteita. Tämän taidon hän kyllä säilytti ihan loppuun asti tyypillisenä piirteenään.Siksi ehkäpä etumaisen tytön valkoinen esiliinakin on vähän turhan valkoinen ja pitsireunainen.Tytöillä on hienot kauluksetkin kummallakin. Opettaja näyttää kyllä aika tiukalta tädiltä, mikä kai oli tottakin. Äiti kertoi, että hän kun oli näppärä tyttö, joutui useampana päivänä leipomaan opettajan kotiin rouvan avuksi.Tämä touhu loppui siihen, että itse opettaja oli suuuttunut rouvalleen ja sanonut, ettei tämä voi ottaa luokasta oppilasta apulaisekseen.Äitini oli kuullut tämän tunteenpurkauksen. Ehkäpä tämä kuvan nainen on juuri tämä opettajan rouva, tiedä häntä.

Valmiit

Neulomani huivi ja rannekkeet tulivat välmiiksi. Mielestäni niistä tuli hienot ja ajattelinkin , että pitäisi tehdä toinen samanlainen huivi erivärisenä.

Lumisade

Tänään tuli lunta oikein tuiskaamalla koko päivän. Autokin piti kaivaa lumen alta töistä lähtiessä. Pieni joulukuusi valoineen olohuoneen ikkunan edessä oli jäänyt kokonaan lumen alle.