Valmiina hommiin

 Hei! Olen Hoitaja Kissa.

 Valmistuin viime viikolla sairaanhoitajaksi ja sain Eläin Valviralta paperit toimia eläinsairaanhoitajana.

 Tällä hetkellä työskentelen Satakunnan keskuseläinsairaalassa. Toistaiseksi joudun tyytymään pätkätöihin, mutta tälläkin pätkällä on pituutta kuitenkin monta kuukautta. Tulevaisuus ei huoleta: töitä tuntuu tällä alalla piisaavan.

 Olen luonteeltani rauhallinen, tarkka ja tunnollinen, mutta sopivasti napakka. Tänään muutan uuteen kotiin, työmatkani lyhenee huomattavasti. Ja parempi niin, että pääsen täältä pois. Täällä nämä  kissakaverit ovat vähän hurjia....

               Apua! Nekku, en minä halua painia kissanpainia sinun kanssasi!

Tämän kissakaverin saa tänään tyttäreni pieneksi valmistujaislahjaksi ja tervehdykseksi uuteen kotiin. Lähdemme viettämään vappupäivää muuttopuuhissa. Koska tytär on enemmän kissa- kuin nalleihmisiä, oli Nurse Bear pakko muuntaa Tabitha Catin mallilla kissahoitajaksi, kuitenkin mustanenäiseksi meidän kissojemme mallilla. Nurse Bearhan on pukeutunut ensimmäisen maailmansodan tyyliin ja käyttää samanlaista asua kuin Florence Nightingale. Minun kissaversioni on enemmän tätä nykytyyliä. Ja ohjeethan näihin voi ostaa täältä.

Pikku neulomisapulainen

                                 Nurseni alkaa hahmottua, mallia tosin muuntaen. Siksi sen mallin voinkin tässä esitellä, lopullinen tulos olkoon saajalle yllätys....

 Rosvo on hengessä mukana.

Varmaan huomenna tämä tulee valmiiksi. Ihan hyvä niin. Viimeksi olen saanut valmiiksi jotain  neulottua 4.huhtikuuta. Ehdottomasti pisin neulomistauko pitkään, pitkään aikaan...

Rautaa, puuta ja savea

                                     Aamu alkoi renkaiden vaihdolla.

Pieni punainen vieraili miehisessä maailmassa ja sai kesärenkaat alleen. 

 Minulla oli aikaa tutkailla kameran kanssa arjen kauneutta.

 Kettinkiä ( täällä käytetään myös sanaa "kättinki")...

puuta...

                                      Puuvarastot antavat mahtavia kuvakulmia.

                                  Pelloille ei ole ihan vielä menemistä.

Mutta... Jotakin herkän kaunista silti. Menes kuvaamaan ne anemonet portaanpielessä,  kehoitettiin.
     Tuntuu, että nyt on ensimmäinen keväinen sunnuntai, ainakin täällä Porissa!

Kirppiskamaa

 Tänään ostin kirpparilta kaksi sohvaa. Ja mielestäni halvalla. Miten ihmeessä, joku voi hylätä kaksi sohvaa ihan melkein uutena? Pikkuisen  pölyä oli tyynyjen alla, siitä huomasi, etteivät sohvat olleet ihan uudet.

 Tykkään tosi paljon näistä. Nämä ovat jo toiset kierrätyksestä ostamani sohvat  ja vanhakin sohva on ihan hyvä, mutta sen meni nyt "välisijoitukseen". Kissaperheeseen ei kannata uhrata mitään kallista designsohvaa; juuri tälläiset kakkoskäytettävät ovat omiaan.  Mukava on ajatella sitä, että kun perhe on koossa mahtuu isompikin porukka löhöilemään.

Suurin ongelma oli saada sohvat sisään taloon. Loppujen lopuksi piti nostaa ulko-ovi pois saranoiltaan ja soittaa naapurin nuorimies apuun, kun minusta ei ollut sen isomman sohvan kantajaksi.

Mutta, mutta. Visio siitä, että täällä olisi kummallakin ihmisellä oma löhösohva taisi jäädä haaveeksi....

Tahmeaa, mutta värikästä tekoa

 Tässä muutama viikko sitten liityin Jämäkuuhun. Toiveena on saada jotain valmista. Itseasiassa olen nyt tosi laiskalla tuulella käsitöiden suhteen. Näissäkin sukissa odotan lähinnä sitä, että saan oranssin langan mukaan! No, tänään illalla näen sitten miten se sopii tähän värisysteemiin. No, sopii tai ei: ainakin tulee värikkäät!

Mutta ei hätää... Kyllä nämä jämäsukkalankaloppuni odottavat. Sekasotkusukkia meinaan näistä tehdä, nämä kun ovat lempparisukkiani, nytkin jalassa!