Poikki halki ja pinoon

 Viikko sitten tiistaina pihastani kaadettiin kolme isoa monihaaraista mäntyä ja nyt sitten odottaa jo

 kaikenlaisia

                                                          erikokoisia

                                                 puukasoja jatkokäsittelyä.

 Risut siististi kasassa odottavat traktoria ja poisvientiä. Puunhakkaaja on perusteellinen mies, minun tehtäväni on ollut kuskata kottikärryllä klapeja ja kasata niitä ulkovajan seinustalle kuivumaan.

 Voiko paremmalta tuntua varsinkin kun aikasemmin kaikki pihasta kaadetut puut ovat koituneet toisten iloksi. Ensimmäistä kertaa kokoan puita itselleni: kuukauden päästähän minulla on jo oma takka olohuoneessa. Haavelen takasta ja tulen loimusta pitkinä pimeinä talvipäivinä. Oloni on kuin hamsterilla....

Hyvän mielen haaste

 Sain Hyvän mielen haasteen  Elinalta. Kiitos haasteesta! Tämä oli kiva sunnuntain aloitus. Oikeastaan jokainen aamu pitäisi aloittaa näin... Jaan 10 hyvää asiaa elämässäni näiden kuvien avulla.
                                                    Kotipihani

 Perheeni, nyt ja aikaisemmin ja kaikki siihen kuuluvat ihmiset. Miesystäväni J on rakas, hän tekee vaikka ekokasvihuoneen minulle!

                                             Kissani Rosvo ja Nekku

Työni 7-16 vuotiaiden lasten kanssa. On hienoa seurata heidän kasvamistaan lapsesta lähes aikuiseksi. 

 Metsä. Asun metsän vieressä ja suopursut kukkivat ihan pian. Niiden tuoksu on lempituoksujani.

Kasvimaani on iloinen asia.

 Lempikenkäni, jotka auttavat hiukan luupiikkikoipeni kanssa

                            Käsillä tekeminen, vaikkapa saippuan tai räsymattojen.

                                            Ihana tuleva kesä, sitä odotan!
Olen surkea jatkamaan haasteita. Mutta, tämä on sellainen haaste, jonka voi jatkaa ihan jokaiselle: siis olkaa hyvät!

Kissojen välistä ystävyyttä

                          Voiko herttaisempaa näkyä olla: kaksi suloista kissakultaa!

Työn iloa

 Joskus tuntee suurta työn iloa, niinkuin tänään!

Torstai on työpäivista raskainpia. Kolme tuntia toisessa koulussa, sitten välitunnilla ajo toiseen kouluun 6:km:n päähän, ja siellä kolmeen. Työpäivä on toisaalta silti kiva, tapaa toisetkin työkaverit taas parin tauon jälkeen.  Toisessa koulussani tehdään nukketeatteria. Nukketeatterista tulee siirrettävä sermi, joka voidaan siirtää luokasta luokkaan ja oppilaat voivat erilaisista hahmoista suunnitella erilaisia näytelmiä. Koska minä opetan luokkia 5:stä 6:een, otin haastavimman tehtävän, ihmishahmot, kontolleni. Ensin ajattelin, että onko kasvojen kirjominen vähän liian vaikeaa, mutta erehdyin. Uskon, että vaikkapa kangastussilla piirtäen ei olisi tullut noin hienoja ilmeitä kuin neulaa ja lankaa käyttäen. Oppilaat saivat suunnitella oman hahmonsa miettien draamapuolta: millaisia hahmoja tarvitaan näytelmissä. Katsokaapa kuinka upeita ilmeitä ja hahmoja ovat luoneet 12-13-vuotiaat. Tästä puuttuu vielä muutamia ja näitä tullaan tekemään varmaan jatkossakin lisää.

 Sermi on vielä kesken, mutta esittelen sen myöhemmin kokonaisuudessaan kunhan se ensi viikolla valmistuu. Nukketeatteriin ovat tehneet nukkeja myös pienet koululaiset: eläimiä karvakankaista ja ihmeellisiä hahmoja sukista muutamat pienten luokat.

 Muutenkin olen ollut ihan täpinöissäni nimenomaan kirjonnasta. Toisen koulun vitoset ovat harjoitelleet erilaisia pistoja. Uskomatonta miten lapset tykkäävät pistoista.

Tänään työkaverini Paula kysyi kuinka monen mielestä tämä on tosi kivaa ja kaikki kädet nousivat pystyyn. Ja uskon , ettei se ollut teeskentelyä.

Pölli poikineen

Yks kaks pihassa tapahtui kummia.  Kolme iso mäntyä kaadettiin. Laskin, että näillä on ikää vähän n. 40 vuotta. Siis taloni ikäisiä.

 Pihassa on siis todellinen savotta, töitä piisaa...

Metsätyöväineet ja hienoja, en voi  lakata ihailemasta niitä. Ne edustavat sellaista taitoa, tietoa ja voimaa, joka ei ole minun vahvinta osaamisaluettani...