Lumityöt kutsuu...

... niinkuin ovat kutsuneet aika usein tätä talvena. Silti täällä länsirannikolla lunta ei edes olen lainkaan niin paljon kuin monessa muussa paikassa Suomessa.

Onneksi on työvälineet hyvässä järjestyksessä minäkin hyvässä iskussa, sillä nyt sitä lunta taas tulee!

Sunnuntaita

Viimeinen lomapäivä. Huomenna alkaa työt, mutta ihan kivaa sekin. Heti kun on suunnitelmat tehty tuntuu töiden aloittaminen mukavalta. Useinhan suunnittelematon työ painaa moninkertaisesti kuin se selkeästi suunniteltu, kerran mielikuvissa läpikäyty työtehtävä.
Aiheeseen liittyy tavallaan myös eilen kirjastosta lainaamani kirja, joka heti kiinnosti minua, ei niin maailman järjestyksellisintä ihmistä. Olinkin jo kuullut siitä etukäteen. Anne Te Velde-Luoma on ammatiltaan professional organizer.Hänen kirjassaan "Kaaoksen kesyttäjä" luvataan, että kun raivaa kotia ja kalenteria saa uutta energiaa ja elämäniloa! No, sehän kelpaa minulle! Viime kesänä tein talossani aika perusteellisen siivouksen. Oikeastaan siivosin kaikki huoneet hyvin ja perusteellisesti autotallia lukuunottamatta.No, ehkäpä homma kaipaisi vielä loppusäätöä ja ainakin päivitystä, ettei tilanne taas ryöpsähdä!

Tänään kuitenkin otetaan iisisti. Katsotaan telkkaria ja kudotaan baskeria messulangoista kissan kelliessä vieressä. Ruuaksi meinaan tehdä aika proosallista siskonmakkarakeittoa; sekin sopii tähän tunnelmaan...

Flora-lapaset

Neuloin tyttärelle hänen kotona loppiaisena käydessään kirjoneulelapset.Ohje löytyi Ullasta. Ulla- nettineulelehti on kyllä pettämätän ohjepatteristo jos ykskaks tulee inspiraatio, eikä jaksa  alkaa selata lehtiä saati sitten itse suunnitella jotakin. Nämä on neulottu Seitsemän veljestä-lankakerien jämäkeristä.Näistä tuli sen verran isot pieniin käsiin, että alle mahtuu vielä toisetkin lapaset paukkupakkasilla.

Kissaihmisiä

Monet ihmiset tuntevat minut niinsanottuna kissaihmisenä. Eikä tämä blogi varmaan yhtään muuta käsitystä! Siis ihmisenä, joka pitää kissoista enemmän kuin koirista tai ainakin ihmisenä, jolla on kotieläimenä mieluummin kissa kuin koira.Tämän huomasimme lapsieni kanssa saamistani joulukorteista. Aika monet olivat valinneet kortin, jossa oli kissa.

Kissoja on moneen lähtöön. Niin näissä kuvissa kuin elämässäni. Lapsuudenkodissani on ollut Miku, Arvo, Alina ja viimeisenä Jaska siinä vaiheessa, kun en enää asunut kotona. Minulla on ollut ensimmäisenä omana kissana Mörri, jonka otimme jo ennen lapsia ja joka oli vähän pelottavakin kissa. Hän piti miehestäni enemmän kuin minusta. Minua hän usein vaaniskeli selkäni takana ja kun katsoin häntä, hän oli muina miehinä niinkuin ei olisi minua vaaninutkaan. Tänne "maalle" muutettuamme otimme naapurista Miirun, joka olikin sitten jo vanha kissa kaksi vuotta sitten, kun hänet piti yllättäen päästää pois vaivoistaan. Miiru oli kissa ,jolla oli listattuna lempinimiä useampi kymmen! Niin rakas hän oli lapsillenikin.Ja nyt on sitten jo pian kaksi vuotta kissanani ollut Rosvo ja tällä hetkellä täällä tosin tilapäisesti asustelee Nekku.

             

Suvussa on ollut paljon muitakin kissoja. Siskollani Paulalla niitä on ollut monta ja tällä hetkellä Ruska-kissa. Annalla on ollut neljä kissaa, nyt vain kaksi, Olli ja Valko.Laskeskelin, että kissoja on yhteensä 17! 

Alakuvassa keskimmäisenä siskoni Olli Merikarvialta tonttulakki päässä. Puhekuplassa lukee "Mitä pahaa mä olen tehnyt?" Jännä juttu, että en tuntenut lainkaan kissaa. Tosin vähän ihmettelin kortin outoa tekstiä, mutten tajunnut yhteyttä siskooni, jolta kortti oli tullut. Totuus valkeni minulle vasta joulun jälkeen. No, eipä ollut ensimmäinen vitsi, jolle nauroin väärässä kohdassa!

Googlasin sanan "kissaihminen" ja löysin tälläisen kauhuelokuvan. Tässä elokuvassa kissaihminen on varmaan aika kauhea ja pelottava. Ei lainkaan tälläinen kiltti keski-ikäinen niinkuin minä!

Seuraavan tekstin löysin Ilta-Sanomien sivulta.
Amerikkalainen uutiskanava CNN kertoo tutkimuksesta, jossa arvioitiin kissa - ja koiraihmisten persoonallisuuksien ominaisuuksia.
Teksasin yliopiston tekemässä tutkimusessa arvioitiin 4500 henkilön persoonallisia taipumuksia viidellä alueella: avoimuudella, huolellisuudella, ulospäin suuntautuneisuudella, sopeutuvaisuudella sekä neuroottisuudella. Aiempien tutkimusten mukaan nämä viisi aluetta käsittävät yleisimmät luonteenpiirteet.
Testihenkilöiltä kysyttiin, pitävätkö he itseään enemmän koira - vai kissaihmisinä.
Riippumatta siitä, mitä eläimiä henkilöt omistivat, "koiraihmisinä" itseään pitävät henkilöt olivat sosiaalisempia ja seurallisempia, kun taas "kissaihmiset" olivat neuroottisempia, mutta luovempia, elämänkatsomuksellisimpia ja vähemmän perinteitä noudattavia, kuin koiriin mieltyneet.

Koira janoaa seuraa, kissa elää omaa elämäänsä

Koirista pitävät osoittautuivat selvästi useammin ulospäin suuntautuneiksi, sopeutuvaisiksi sekä huolellisiksi. Kissaihmiset saivat enemmän pisteitä neuroottisuudestaan, mutta olivat avoimempia koiraihmisiin verrattuna. Tulokset pysyivät samoina testihenkilöiden sukupuolesta riippumatta.
- Tässä on tiettyä logiikkaa. Koirat ovat tunnetusti seurallisia ja pitävät omistajansa seurasta, kun taas kissat tekevät enemmän mitä haluavat, tutkija Sam Gosling kertoo CNN:lle.
Tulokset voivat helpottaa ihmisiä sopivan lemmikin valinnassa.
- Pitääksesi kissoista, sinun täytyy pystyä pitämään tai rakastamaan asioita niiden itsensä vuoksi. Kissoilla on oma elämänsä, eivätkä ne ole välttämättä riippuvaisia ihmisistä. Koira tavallaan elää ihmistä varten, eläinkääkäri David Bessler kommentoi tutkimusta.
Aiempien tutkimusten mukaan ihmiset mieltyvät eläimiin, jotka muistuttavat heitä itseään.

Tässä miettimistä!

Sukat ulkoilevat

Sain taas yhdet "Komisario Lynley- katselu sukat" valmiiksi ja nyt ne jaksot sitten jo loppuivatkin. Nämä sukat neuloin kirjan "Neulekirja- tähkäpää ja muut lempineuleet" Bones-ohjetta muunnellen. Itseasiassa siinä kävi niin, että piti ensin tehdä ihan samanlaiset sukat kuin ohjeessa, mutta huolimattomana tietenkin tein heti virheen, jota en laiskana jaksanut korjata ja annoin mennä vaan! Tyypillistä minulle, josta jo äitini sanoi, että sillä käsi vaan heilahtaa ja tekee ennenkuin miettii!  No, ihan hyvät näistä tuli. Lankana oli Dropsin Fabel, joita minulla vieläkin on vaikka kuinka paljon varastoissa, eri värisinä.

Siitä olen tyytyväinen, että neulominen taas maistuu. Huomaan heti, että oikean käden keskisormen nivelrikkopaukama tykkää siitä. Veri kiertää!