tiistai 14. toukokuuta 2013

Virkkaamista kuusi tuntia putkeen


 
 Viime aikoina töissä on virkattu tiistait, kuusi tuntia putkeen. Kuudesluokkalaiset ovat opetelleet isoäidin neliön ja virkkaavat siitä sitten suunnittelemansa työn. Syntyy monta tyynyä, muutama patalappu ja peitto. Onneksi käsitöissä voi tehdä erilaisen työn, kaikille iso tyyny ei ole helppo juttu, eivätkä kaikki ole virkkauksen virtuooseja. Ei tarvitsekaan.
 Tänään valmistui monta tyynyä, yhteen huusholliin kaksikin kun porukassa on kaksoset. Aika hienoja karkkityynyjä, vai mitä?
 Muutama haluaa tehdä vauvan peiton, tässä sellainen tulossa.



Tämän päivän virkkauskiintiö on jo täynnä, en siis koske virkkuukoukkuun. :)

13 kommenttia:

sirkkis kirjoitti...

Hauskoja tyynyjä ja suloisin värein.

Saila kirjoitti...

Hienoja kaikki, ihania värejä.

Rouva Kivitikka kirjoitti...

Mitä ihmettä, heti "muutaman" tunnin virkkun jälkeen lopetat :-)

Anonyymi kirjoitti...

Olisipa meidänkin lapsille koulussa opetettu isoäidinneliöt, minun kanssa tytöt ei liiemmin tee käsitöitä :) Tuo viisi vuotias kyllä yrittää kovasti <3

Paula kirjoitti...

Hienoja karkkivirkkauksia tosiaankin.

Mari Takkinen kirjoitti...

Voi miten herkullisia tyynyjä! :)

Ilona Winebridge kirjoitti...

iloisia tyynyjä vaikka mökille:)

mimon mami kirjoitti...

Onpa hienoja töitä ja kauniita värejä!

mummeli kirjoitti...

Kauniita töitä on tehneet. On hienoa kun oppivat virkkaamaan. Siitä se taito sitten karttuu.

MariL kirjoitti...

Aivan ihania tyynyjä! :) Minun siskoni teki aikoinaan käsitöissä isoäidinneliötyynyn, me tehtiin joku nukenpeitto tms. useammasta isoäidinneliöstä.

KahviKaneli kirjoitti...

Tosi hienoja on tyynyt!

Miia kirjoitti...

Ihania isoja neliötä ja oi mitkä värit :)

Seijasisko kirjoitti...

Hyvää oppia ja hienoja tyynyjä!