Olen kerran elämässäni leiponut karjalanpiirakoita, mutta en saanut niitä onnistumaan yhtä hyvin, puuttui se tietotaito, mitä keittokirja ei pystynyt antamaan.
Ystäväni taas kertoi omassa lapsuuden kodissaan (tosin Helsingin Herttoniemessä) äitinsä paistaneen joka lauantai karjalanpiirakoita. Hän kun oli Karjalan evakoita, kuten miehensä.
Juttelimme siitä, miten merkityksellinen varmaan silloisille pakolaisille oli tälläisen piirakkaperinteen, ja toki muunkin ruokaperinteen, säilyminen heidän uusissa elinympäristöissään. Kun olisi palanen kotia kuitenkin...Valmiista piirakoista ei nyt ole kuvia, kuvaus unohtui kun herkuttelu alkoi. Piirakoita riittää kyllä koko pääsiäiseksi ja pakstimeenkin niitä jo liikeni. Ei jää yhteen kertaan tämä piirakkakokeilu, kivointa siinä oli ystävän kanssa leipominen.
9 kommenttia:
Slurps, mitä herkkua! Hakkaa kyllä suklaamunat mennen, tullen!
Hyvää pääsiäistä! :o)
Oi minä kyllä nostan sinulle hattua, että haluat elvyttä karjalanpiirakka perinnettä. Entisajan naiset niitä leipoivat enemmän kuin nykyisin, kotonahan leivottiin leivät, pullat kakut ja piirakat. Kaupoissa ei ollut saatavana leipomuksia tuolla tavalla kuin nykyisin. Ja kyllähän kotona leivotut karjalanpiirakat aina kaupanpiirakat voittaa nykyisinkin. Sitä käden jälkeä ei voi kopioida...
Hyvää Pääsiäistä sinulle!
NAM! Oli varmasti kiva leivontapäivä. Levollista pääsiäisen aikaa Auli sulle myös! :)
Jopas on ollut urakka mutta hyvää tuli :D
oi nam, itetehdyt karjalanpiirakat on jotain niin parasta! :)
Olettepas urakan tehneet. :) Tuo piirakoiden itsetekeminen olisi sellainen taito jonka haluaisin joskus oppia, itsetehdyt kun hakkaavat valmiit mennen tullen.. :)
Oi, mikä ihana piirakkalauantai teillä on ollut. Ihan vesi herahti kielelle ;)
Mukavaa pääsiäisen aikaa!
Itse tehdyt piiraat on maailman parhaita :)
Hei !
Arpaonni suosi sinua ekoissa arpajaisissani..... Käypä vilkaisemassa blogiani.
Lähetä kommentti