Arki palasi, mutta miten valoisa se olikaan. Aamulla kahdeksaksi kun ajelin töihin, oli niin valoisaa! Kaksi viikkoa sitten, kun ennen flunssalomaa ja talvilomaa ajelin töihin, oli vielä pilkkopimeää. Afrikankukkapeittoa virkkaan kovin järjestelmällisesti. Se ei silti ole ihan itsestäänselvyys, koska en ole kovin järjestelmällinen. Ensin virkkaan parikymmentä keskiympyrää.
Sitten sattumanvaraisesti kekustoihin erilaiset kukat. Sitten on edessä se kurjin vaihe: vaikka yritän virkata langat silmukoiden sisään, haluan ne vielä varmistaa neulalla ommellen. Kaikki langat päättelen huolellisesti, se ei ole lempipuuhaani.
Viimeiseksi virkkaan päätellyt sekaväriset kukat mielestäni sopivaan järjestykseen (mutu-tuntumalla...) pylväskerroksella kiinni. Valmista tulee kertaheitolla. Tämä viimeinen vaihe on kaikista kivoin. Tätä tein eilen koko iltapäivän katsellessani elokuvan Kaksi kaupunkia (perustuu Dickensin romaaniin). Elokuvan vuokrasin loman ajaksi, mutta sen katsominen jäi viimetippaan.
Tässä verstas kokonaisuudessaan. Yleensä minä istun täällä jossakin seassa...
Viimeiseksi kirjaesittely: Ellen Gormley. Virkkaillaan! Ihana kirja, jonka sain erikoisella tavalla. Kävin kauppaa yhdestä blogini kuvasta kustannusyhtiön kanssa! Voi olla, että kuva meni halvalla, mutta olen ennenkin vannonut vaihtokaupan nimeen... Se, että saan nimeni Kemian kirja-sarjaan, ei nyt ihan hirveästi sykähdytä...
15 kommenttia:
Kivan näköinen työ.
Kaunis peitto!
Onko tuo kirja mielestäsi kattava ja hyvä?
Ihanalta vaikuttaa ja värikästä.
Heh, Kemian kirja. Mutta sehän on hyvä, että saa mieleisensä kirjan, vaihtokauppa on minustakin kaupoista kivoin, jos siihen vain on varaa.
Oi vitsi miten kaunis tuosta peitosta tulee.
kauniita nuo pöat! Tulee tosi kaunis peitto.
Aikamoinen verstas sinulla ja niin kaunista, iloista jälkeä. Tuo valo on kyllä ihmeellinen, eilen oli koko ajan töihin mennessä olo, että onko kello väärässä ajassa vai olenko myöhässä, näin loman jälkeen kestää aikansa että tottuu tuohon aamuvaloisuuteen.
Kirjasta vielä, onko tuo hyvä peruskirja virkkauksesta? Peittosi on ihanan värikäs!
Ai sie teet tuolla taktiikalla :)
Mie menen kukka kerrallaan ja yhtään en ole vielä kiinnitellyt, vaikka jokunen niitä jo on. Pitäis joku päivä linnottautua yläkertaan mallailemaan, kun alhaalla apuri on hengittämässä heti niskaan, ett mitämitäkivaatäälläon...
mimon mami, minusta kirja on ihan ok, siinä on kivoja vähän erilaisia palamalleja
Ompas kivan näköistä..
Ihanat virkkuut ja ihana kirja
Oot sinä ahkera! :) Pitääkin kokeilla tuollaisen mallin virkkaamista, en ole ennen kokeillut. Peittoa niistä tuskin tulisi - tai jospa vaikka peitto nukelle. :D
Palapeiton tekemiseen jää kyllä tiiviisti koukkuun. Samalla taktiikalla minäkin yleensä teen peittoni. Tulee tarkemmin käytettyä jämälangat kun välillä virkkaa pienempää osaa ja välillä suurempaa :) Tuo kirja olis varmaan ihana inspiraation lähteenä.
Kauniita kukkia tulee ja varmasti niin ihana peitto! Tuotko joku kerta näytille tuon kirjan?:)
Huomisiin!
Lähetä kommentti