Tässä sitten myöhempää tuotantoa. Osa pitseistä on sellaisia, että äiti on varmaan ostanut kirpputorilta (sekin vielä!). Joukossa on myös kokeilu ja harjoittelupaloja. Äiti virkkasi monta päiväpeittoa, esim. ylhäällä vasemmalla on sellainen kokeilupala, luulen. Muistankin, että tuollaisen hän on virkannut. Kun näitä virkattiin olin varmaan lapsi tai ainakin teini-ikäinen, eikä minua ne yhtään kiinnostaneet.Nuo värikkäät puuvillapitsit ovat varmaan 70-luvulta.Keskellä alhaalla oleva pitsi on hyvin nostalginen mielestäni. Muistan, että äiti ystäväviensä mm. Mirjan, Aunen ja Gretan kanssa vaihtoivat malleja keskenään ja kaikilla oli pyyheliinoissa noita usein värikkäitä kierrepitsejä pyyhkeissään.
Tässä pitsit olohuoneen pöydälläni. Niitä on iso pahvilaatikollinen. Joku sellainen ihminen, joka ei käsitöitä arvosta, voisi pitää minua hulluna kun tuollaisia säilytän mutta minusta ne ovat hienoja. Kirjakollaasin alhaalla olevat kuvat uudesta Pitsikirjasta saavat innostaa minua kun ystäväni (ja kolleegani) Katrin kanssa kesäkuussa pidämme kahdenkesken käsityöpäivät, jolloin yhdessä teemme sellaisia käsitöitä, jotka ovat kummaltakin jääneet tekemättä ja jotka haluamme tehdä. Meillä on siis kahdenkeskinen käsityökurssi nyyttikestiperiaatteella. Eikö ole hieno idea!
17 kommenttia:
Wau mitä pitsiaarteita. Ja niitä voi käyttää niin moneen koristeeksi, ihan vaikka siihen pyhäpatalappuun.
Mä kans just löysin melkein valmiin pitsikauluksen, 1.0 (tai mahd. 0.75) koukulla virkkaamani, MUTTA ohjetta ei löydy mistään! Okei, saanhan sen tuosta selville mutta käsialakin on jo muuttunut.
Ihan uuden ajattelin aloittaa kunhan joku malli löytyy, M.Olkeni olen katsonut mutta ei ollu.
Tosi kiva kässätapahtuma teillä on odotettavissa.
Ihanna pitsiaarre sinulla onkin! :) Oikein täällä käsi poskella noita ihailin ja löysin monia itsellenikin tuttuja malleja.
Meillä on Marleena-ystäväni (blogi OnnenAikaa) kanssa ollut tuollaisia kahdenkeskisiä neuletapaamisia ja kerran käytiin Tamperen messuillakin yhdessä. Ne on kovin antoisia tuokioita. :)
Hieno pitsikokoelma tosiaan:) noita minulla hiukan kanssa on, mutta ei noin paljoa ja lisää koitan keräilläkin.
Taas tuli toteen näytetyksi, että meillä liikkuu samoja ajatuksia ja ideoita mielessä. Minäkin olen jo pitemmän aikaa suunnitellut tekeväni kohtapuoliin pitsi-inventaarion ja ottavani kuvia pitseistä blogia varten. Minullakin kun on noita pitsejä aika hivakka. Jokunen itsekin virkkaamani taitaa olla. Mutta ensin pidän vielä hiukan aikaa hautajais-, flunssa- ja kevätväsymyslomaa blogistani.
Melkoinen määrä kauniita pitsejä!
Aarteitahan nuo! Minä sain ystävättäreni äidinäidin kokoelman pitsejä ja ohjekirjoja, on varmaan molemminpuolinen onni: heille että ne pysyvät ystävällä joka niitä arvostaa, ja toisaalta minä arvostan, kun tiedän keneltä ne ovat.
Ilun blogissa (Ilun handu duunaa) hän peräänkuuluttaa suomalaisilta samantapaista perinteisen käsityön arvostusta kuin mitä Virosta löytyy. En ole perehtynyt asiaan, mutta kyllähän meilläkin arvostajia on. Vaan ehkä ei tarpeeksi näyttelyitä, museoita ja julkaisuja?
Sinulla on ihania käsitöitä! Ja kävin kurkkaamassa astiakaapillasi; papukaijakannua ja kaikkea ihanaa. Ja upeat kisulit.
Ihana kuulla,että on pitsejä arvostavia ihmisiä. Kiitos kivoista kommenteista kaikille!
Tervetuloa Anja lukemaan blogiani ja Paula, odotan mielenkiinnolla sun pitsipläjäystä, pori murteel!
Ihania pitsejä! Noita kierrereunoja äitini virkkasi vauvapyyhkeisiini ja ne kestivätkin aika pitkään vauvavaiheen jälkeenkin. Kyllähän noilla nyt jonkun purkinkin koristelee :-)
Ljuvliga spetsar... Du har gjort fina collage...
Jagbskulle nog kunna komma med i er sommarklubb för ogjorda arbeten...
Har ett antal sådana..
Ha en bar fredag !
Kraam
Sanne
Aivan ihana kokoelma pitsejä, oikeita aarteita! Joitakin noista olen itsekin virkannut ja perinyt samoin äidiltäni.
No just, meinasi silmät tippua päästä. Minä olen oikea pitsi/virkkausfriikki ja virkkaan niitä salaa jopa itseltäni :). Toivottavasti pitsit tekevät comebackin virkkausbuumin siivellä....
Monta tuttua mallia ja kirjoistakin osa itsellä. Mahtavaa, että ovat säilyneet kaikki nuo aarteet tallessa.
Upea pläjäys ihania pitsejä. Tunnustaudun myös pitsihamsteriksi, minulle on kertynyt mummon ja äidin pitsit ja tietysti kirppareilta :)
Ihania pitsejä. Minullakin on joitakin edesmenneen anoppini virkkaamia. Säilytän niitä aarteinani :)
Sinulla on ihana blogi. Tulin tänne Saaripalsta-blogin kautta.
Kiitos Lezzie, minäkin jo kävin tututumassa blogiisi!
Ajattelin juuri,että kyllä äitini olisi onnellinen jos tietäisi kuinka hänen pitsejään on kehuttu :)!
Upeaa, ihan niinkuin toisetkin ovat edellä sanoneet. Samanlaisia muistoja on minullakin; muistan miten suosittu tuo kierrepitsi oli, ja miten froteepyyhkeisiin ommeltiin reunapitsi sävy sävyyn.
Tosi upeita ja ehdottomasti säilytettäviä. Kyllä äitisi on tehnyt upeita pitsejä ja paljon.
Upeita!
Lähetä kommentti