torstai 3. maaliskuuta 2011

Pitsipläjäys

Olen aikaisemmin jo kertonut, että olen maaniselta käsityöntekijältä, äidiltäni perinyt sellaista materiaalia,joka työllistäsi minut vaikken itse ihan kauheasti tekisikään. Kunhan vaan viimeistelisin äidiltä kesken jääneet. Tänään tein pitsi-inventaariota. Lakanan pitsejä on vaikka kuinka paljon.Usein kahteen lakanaan virkattuja. Tässä muutama kokoelmasta. Ylhäällä oikealla kihlalakanoihin suunnitellut pitsit (suvun nuoriso, vauhtia...;), sormukset ja sydämet kohdillaan. On lintuja ja erilaisia ornamentteja. Tämä alhaalla vasemmalla oleva kaareva pitsi on varmaan purettu jostain, eli todennäköisesti kovin vanha.
Tässä sitten myöhempää tuotantoa. Osa pitseistä on sellaisia, että äiti on varmaan ostanut kirpputorilta (sekin vielä!). Joukossa on myös kokeilu ja harjoittelupaloja. Äiti virkkasi monta päiväpeittoa, esim. ylhäällä vasemmalla on sellainen kokeilupala, luulen. Muistankin, että tuollaisen hän on virkannut. Kun näitä virkattiin olin varmaan lapsi tai ainakin teini-ikäinen, eikä minua ne yhtään kiinnostaneet.Nuo värikkäät puuvillapitsit ovat varmaan 70-luvulta.Keskellä alhaalla oleva pitsi on hyvin nostalginen mielestäni. Muistan, että äiti ystäväviensä mm. Mirjan, Aunen ja Gretan kanssa vaihtoivat malleja keskenään ja kaikilla oli pyyheliinoissa noita usein värikkäitä kierrepitsejä pyyhkeissään.
 Tässä ylhäällä oikeaalla epämääräinen "kasa", mikä vaatisi selvittelyä. Ylhäällä oikella vanhoja pitsikirjoja, vanhin vuodelta 1953.
Tässä pitsit olohuoneen pöydälläni. Niitä on iso pahvilaatikollinen. Joku sellainen ihminen, joka ei käsitöitä arvosta, voisi pitää minua hulluna kun tuollaisia säilytän mutta minusta ne ovat hienoja. Kirjakollaasin alhaalla olevat kuvat uudesta Pitsikirjasta saavat innostaa minua kun ystäväni (ja kolleegani) Katrin kanssa kesäkuussa pidämme kahdenkesken käsityöpäivät, jolloin yhdessä teemme sellaisia käsitöitä, jotka ovat kummaltakin jääneet tekemättä ja jotka haluamme tehdä. Meillä on siis kahdenkeskinen käsityökurssi nyyttikestiperiaatteella. Eikö ole hieno idea!

17 kommenttia:

KristiinaS kirjoitti...

Wau mitä pitsiaarteita. Ja niitä voi käyttää niin moneen koristeeksi, ihan vaikka siihen pyhäpatalappuun.
Mä kans just löysin melkein valmiin pitsikauluksen, 1.0 (tai mahd. 0.75) koukulla virkkaamani, MUTTA ohjetta ei löydy mistään! Okei, saanhan sen tuosta selville mutta käsialakin on jo muuttunut.
Ihan uuden ajattelin aloittaa kunhan joku malli löytyy, M.Olkeni olen katsonut mutta ei ollu.
Tosi kiva kässätapahtuma teillä on odotettavissa.

Matleena kirjoitti...

Ihanna pitsiaarre sinulla onkin! :) Oikein täällä käsi poskella noita ihailin ja löysin monia itsellenikin tuttuja malleja.

Meillä on Marleena-ystäväni (blogi OnnenAikaa) kanssa ollut tuollaisia kahdenkeskisiä neuletapaamisia ja kerran käytiin Tamperen messuillakin yhdessä. Ne on kovin antoisia tuokioita. :)

Eija kirjoitti...

Hieno pitsikokoelma tosiaan:) noita minulla hiukan kanssa on, mutta ei noin paljoa ja lisää koitan keräilläkin.

Paula kirjoitti...

Taas tuli toteen näytetyksi, että meillä liikkuu samoja ajatuksia ja ideoita mielessä. Minäkin olen jo pitemmän aikaa suunnitellut tekeväni kohtapuoliin pitsi-inventaarion ja ottavani kuvia pitseistä blogia varten. Minullakin kun on noita pitsejä aika hivakka. Jokunen itsekin virkkaamani taitaa olla. Mutta ensin pidän vielä hiukan aikaa hautajais-, flunssa- ja kevätväsymyslomaa blogistani.

-maria- kirjoitti...

Melkoinen määrä kauniita pitsejä!

Saila kirjoitti...

Aarteitahan nuo! Minä sain ystävättäreni äidinäidin kokoelman pitsejä ja ohjekirjoja, on varmaan molemminpuolinen onni: heille että ne pysyvät ystävällä joka niitä arvostaa, ja toisaalta minä arvostan, kun tiedän keneltä ne ovat.
Ilun blogissa (Ilun handu duunaa) hän peräänkuuluttaa suomalaisilta samantapaista perinteisen käsityön arvostusta kuin mitä Virosta löytyy. En ole perehtynyt asiaan, mutta kyllähän meilläkin arvostajia on. Vaan ehkä ei tarpeeksi näyttelyitä, museoita ja julkaisuja?

anja kirjoitti...

Sinulla on ihania käsitöitä! Ja kävin kurkkaamassa astiakaapillasi; papukaijakannua ja kaikkea ihanaa. Ja upeat kisulit.

Auli kirjoitti...

Ihana kuulla,että on pitsejä arvostavia ihmisiä. Kiitos kivoista kommenteista kaikille!
Tervetuloa Anja lukemaan blogiani ja Paula, odotan mielenkiinnolla sun pitsipläjäystä, pori murteel!

Tintti kirjoitti...

Ihania pitsejä! Noita kierrereunoja äitini virkkasi vauvapyyhkeisiini ja ne kestivätkin aika pitkään vauvavaiheen jälkeenkin. Kyllähän noilla nyt jonkun purkinkin koristelee :-)

Så Vitt Jag Vet kirjoitti...

Ljuvliga spetsar... Du har gjort fina collage...
Jagbskulle nog kunna komma med i er sommarklubb för ogjorda arbeten...
Har ett antal sådana..
Ha en bar fredag !
Kraam
Sanne

Heleena kirjoitti...

Aivan ihana kokoelma pitsejä, oikeita aarteita! Joitakin noista olen itsekin virkannut ja perinyt samoin äidiltäni.

Zzz kirjoitti...

No just, meinasi silmät tippua päästä. Minä olen oikea pitsi/virkkausfriikki ja virkkaan niitä salaa jopa itseltäni :). Toivottavasti pitsit tekevät comebackin virkkausbuumin siivellä....

Monta tuttua mallia ja kirjoistakin osa itsellä. Mahtavaa, että ovat säilyneet kaikki nuo aarteet tallessa.

Mari kirjoitti...

Upea pläjäys ihania pitsejä. Tunnustaudun myös pitsihamsteriksi, minulle on kertynyt mummon ja äidin pitsit ja tietysti kirppareilta :)

Lezzie kirjoitti...

Ihania pitsejä. Minullakin on joitakin edesmenneen anoppini virkkaamia. Säilytän niitä aarteinani :)

Sinulla on ihana blogi. Tulin tänne Saaripalsta-blogin kautta.

Auli kirjoitti...

Kiitos Lezzie, minäkin jo kävin tututumassa blogiisi!
Ajattelin juuri,että kyllä äitini olisi onnellinen jos tietäisi kuinka hänen pitsejään on kehuttu :)!

Rentukka kirjoitti...

Upeaa, ihan niinkuin toisetkin ovat edellä sanoneet. Samanlaisia muistoja on minullakin; muistan miten suosittu tuo kierrepitsi oli, ja miten froteepyyhkeisiin ommeltiin reunapitsi sävy sävyyn.

Anonyymi kirjoitti...

Tosi upeita ja ehdottomasti säilytettäviä. Kyllä äitisi on tehnyt upeita pitsejä ja paljon.
Upeita!