Konttineule huivi innosti kokeilemaan tälläistä virolaisesta liukuvärjätystä villasta. Tästä samasta kerästä olen neulonut edellisjouluksi
Ailin lapaset muistaakseni mustan kanssa Päivi-siskolleni. Tästä tulee huivi, taas.. Minulla on vielä kolmaskin lankavyyhti virolaista villaa. Se on punaista ja sen ostin Saarenmaalta.Vironvilla siis herätti minuun huivivillityksen. Monet blogin pitäjät esittelevät vain valmiita töitään. Minä taas aina herkuttelen keskenneräisten kuvaamisella... Tässäkin kerä näytää jännittävältä, samoin kolmiuloitteinen neuleen pinta; sehän on ihan erinäköistä pingotuksen jälkeen.
Sain tunnustuksen
Neferiltä. Neferi oli vaikuttunut siitä konttihuivista: kiitos kiitos! Koska sain tämän samaisen tunnustuksen viime viikolla en vastaa kysymyksiin, koska eihän tässä viikossa mikään ole muuttunut. Jos joku haluaa lukea, mitä vastasin naistenpäivänä niin
olkaa hyvä. Sieltä löytää myös kysymykset joihin pitäisi vastata, jos tunnustuksen saava haluaa niihin vastata...
Nyt sitten taas pähkäilen kenelle tätä jatkan... Hmmm...
Siskolleni
Paulalle, jonka esimerkki sai minut perustamaan blogini. Hänen Porin murteen kielinen bloginsa on monenmielestä vaikealukuinen, mutta se on kyllä ehdottomasti tunnustuksen arvoinen.Jos saan siskoa kehua niin hän tietää Porin murteesta tosi paljon, koska kirjoitti jo 80-luvulla Porin murteesta kirjan Suomalaisen kirjallisuuden seuran murrekirjasarjaan.
Opiskelukaverilleni
Sannelle, jonka tapasin täällä yli 30 vuoden takaa. Hänen bloginsa on erilainen kuin minun "kirjava " blogini ja se on "på svenska".
Novamelinalle, jonka blogissa on kivoja ompelutöitä.
Pirenalle, joka on aivan mahdottoman taitava neuloja
ja
Pikkudidille, jonka kanssa meillä ei ole yhteistä ikä, vaan ihanat vanhat tavarat ja lasiesineet, joista tykkäämme molemmat.
10 kommenttia:
Tosi kivan näköistä neuletta on sinulla jälleen syntymässä! Hävettää tunnustaa, että emme ole koskaan tämän useissa blogeissa esiintyvän vironvillan kanssa tavanneet - vielä :) tilanne tulee korjaantumaan, toivottavasti pian.
:), neuloin pari vuotta sitten itseni pyörryksiin vironvillahuiveja, kun äitini toi lankoja Tallinnasta....siihen tuli suorastaan hinku.
Onnea tunnustuksen johdosta!
Minusta siskosi Paulan blogia on kiva lukea, suomen kieli on rikas murteineen. Kellään ei saisi olla niin kiire, ettei ehdi tavata ja miettiä. Mihinkäs sitä nyt mukamas niin kiire on? (Tämä kysymys ei ollut sinulle, vaan yleensä kaikille esitettäväksi itselleen, myös minulle siis).
Aivan upeaa jälkeä tulee liukuvärjätystä langasta huivina. Minusta on kivaa ja hyödyllistä nähdä, miltä lanka näyttää kerällä ja neuleena. Valmiitakin töitä on tietysti kiva ihastella, mutta kiinnostavampia kuvia syntyy keskeneräisestä, ihan totta.
Täytyykin pistää paksut talvihanskat pyykkiin ja ottaa esiin sinulta saamani, ohuemmat ja fiinit!
Kivaa kuviota on syntymässä ja keräkin näyttää herkulliselta. Kait saamme nähdä valmiin huivinkin?
Kiitos vaa, Auli, tost tunnustuksest, joka varmaanki poriks lausuttas et Korkeus-plokkeri (plokkari, plokkaaja?) Täytyy ny miättii, kel mää lähetä se ettiippäi. Kuuluuks se lähettää viidel vai eiks vaa yks riit?
Kivan ja salaperäisen näköinen tuo vihreä kerä.. Tulee tavallaan ajatus siitä, että mitä sen sisältä paljastuu..? ;)
Kiitos, kiitos. :) Tämä onkin ihan ensimmäinen tunnustus meikäläiselle.
Kiitos tunnustuksesta, näitä on kiva saada. Siitä eteenpäin viemisestä en ole ollenkaan varma, kun olen niin onneton kaikissa linkittämisissä ja muutenkin aika kuluu niin nopeasti.
Oikein harmittaa kun en ole ehtinyt viimeaikoina käydä normaalia blogikierrostani läpi. Taitaa olla liian pitkä lista seurattavaksi.
Pirena, ole hyvä vaan! Mielestäni tunnustus ei velvoita sinua mitenkään. Tuntuu kyllä siltä , että miten enemmän täällä pyörii, sitä enemmän tämä vie aikaa kun käy katsomassa monta vakioblogia!
Lähetä kommentti