lauantai 19. helmikuuta 2011

Virkattu kilpikonna


 Aloitin torstaina virkkaamaan kirjan " Virkkaa amigurumi" ohjeiden mukaan kilpikonnaa. Ohjetta tuli vähän muunneltua.Sitä oli kyllä kiva virkata. Näiden pehmojen virkkaaminen on kivaa, kun vaan tajuaa perusasiat. Yllättävää, että jo viidesluokkaiset oppilaatkin osaavat näitä virkata, kun oppivat vaan lisäämään ja kaventamaan. Sitten voi vaan antaa mielikuvituksen lentää ja syntyy ties mitä pikkuötököitä.Pienet virheet eivät haittaa, tuloksesta tulee vaan hauskempi ja mielikuvituksellisempi, kun se ei ole ihan mallin mukainen!


 Tässä kilpikonna lähti ryömimään kukkaruukkuun. Meillä kukkaruukut on kissojen takia täynnä kiviä. Kissat kun ovat kovia kauhomaan tassuilllan multaa lattialle.



Nekkukin on kilven alla. Hän on jo aikahyvin sopeutunut tilanteeseen ja varmaan jo maanantaina pääsee kauluksestaan, kun vatsan haava näyttää parantuneen hyvin.Kauluri haittaa kulkua.Ei toimi oikein hyvin näkö, puhumattakaan viiksikarvojen antennit. Kissa on kovin varovainen hypätessään ja kapeissa paikoissa törmäilee.

Nyt sitten meikäläisellä alkoi hiihtoloma! Hienoa! Pakkaset vaan saisivat vähän hellittää!

12 kommenttia:

-maria- kirjoitti...

Kiva kilppari! Noissa varmasti oppilaillakin alkaa luovuus kukkia, kun on ihan hyväkin, että oma jälki ja suunnittelu näkyy.

Nekulle paranemistoivotuksia! Onneksi on tällainen syy sairastaa, siis ei mikään varsinainen sairaus. Meillä tötterökaulukset ja jalan lastoitukset ovat aina saaneet kissat jotenkin nolon oloisiksi. Kai se kömpelyys sen aiheuttaa.

Iloista hiihtolomaa!

Pirjo kirjoitti...

Hauska kilppari! Nuo amigurunit olisivat kyllä hauskoja toteuttaa, jotenkin niin hellyyttäviä ovat.

Voi Nekkua! Mutta hyvin tuntuu silti sujuvan:)

Neferi kirjoitti...

Tällaisia nuoret tekevät ihan mielikseen. Tosi kiva.

Minä joskus mietin, jotta miten saan porukat innostumaan virkkauksesta ja teetin niillä joulupukkiaiheisen pannulapun. Niistä tuli mahtavia ja nopsemmat saivat koristeltua enemmän ja hitaammatkin ehtivät tehdä ryijypistoilla partaa ja ommella napit silmiksi...

Paranemisia Nekulle ♥

Tiitsa kirjoitti...

Amigurumit ovat listalla meilläkin, tuo kirja pitää ostaa, kun on vaikea saada kirjastosta. (aina lainassa)
Aivan ihana tuo kilppari.

mm kirjoitti...

Mietinkin tuossa aikaisemmassa postauksessa, että mikä tuosta tulee. Kilppari!!
Opin tästä termin amigurumi ja lähdin heti nettiin tiedonhakuretkelle - hiihtolomalaisemme on juuri tuossa iässä ja tekevät kaikenlaisia käsitöitä -luovasti. Kysynpä heiltä, tuntevatko he nuo jutut.

Tintin kirjoitti...

Ihana kilppari!

Hauska kuulla, että maailmassa on yhä enemmän sellaisia käsityönopettajia, jotka näkevät mallista poikkeamisen mahdollisuutena ei virheenä :-).

sinisukka kirjoitti...

Hyvää talvilomaa vaan!! Tykkään myös kovasti amigurujen väsäämisestä! Söpöinen kilpikonna teillä asustelee :D Samaa mieltä Tintinin kanssa olen tuosta asennoitumisesta käsitöiden "virheisiin" - onneksi maailma on vapautumassa siinä suhteessa!!

Matleena kirjoitti...

Kiva kilppari, mutta hiukan hidasta seuraa hiihtolomalle! ;DD Mukavaa lomaa, aurinkoisia päiviä!

Pirena kirjoitti...

Voi Nekkua, vaan hyvinpä näyttää uni kuitenkin maittavan. Meillä oli itsetehdyt trikooliivit, vaan ei ne kaikilla pysyneet tarvittavaa aikaa, paitsi tällä viimeisellä. Oli vissiin kaikkein kiltein luonnoltaan, niinkuin on vieläkin.

Anonyymi kirjoitti...

Mitähän mun Liemiskäni sanois tosta?
- Päivi

Auli kirjoitti...

Päivi, se nähdään, pian....

Pirjo kirjoitti...

Ihana konna! =)
Itsekin varasin kirjastosta tuollaisen amigurumi-kirjan jotta olisin voinut alkaa pieniä eläimiä väkertämään mutta koneen hajotessa ilmoitus kirjastoon saapuneesta kirjasta meni ohi.. täytyy siis metsästää se uudelleen...