Sunnuntai-iltana oli pakko lähteä haukkaamaan happea. Ajattelin myös ottaa muutaman syksyisen kuvan. Taivas oli jo hiukan tummenemassa. Tällä hetkellä ulkona ei ole kovin kuvauksellista, kaikki on vähän rapistumassa eikä vielä ole syksyn kauniitta värejä. Parhaimmat kuvat sain mielestäni taivaalta. Pieni lintuaura lennossa etelää kohti, hetken päästä lentokone pohjoiseen. Minä jäin siihen väliin....
8 kommenttia:
Haikeeta syksyä nuo muuttolinnut. Ja myös lentokoneet saavat oloni aina jotenkin haikeaksi, lähdöt ja saapumiset.
Sitä minäkin... toiset lähtee minä jään, syksyyn ja tulevaan talveen...
Kaunista sinistä taivasta.
"Minä pieni paimentyttö syksyyn jään ja ikävään" vai miten se nyt meni...
Jotenkin haikeita nuo lintuaurat syksyllä, vaikka ovat kyllä komean näköisiä!
Yhdyn edelliseen, aina tosi haikeata kun linnut lähtevät, mutta sitäkin riemukkaampaa sitten kun tulevat takaisin.
Meidän peltojen yllä lentelee hyvin äänekkäitä lintuauroja.
Onkohan tänä vuonna poikkeuksellisen paljon lintuja? Pikkulintuparvia lehahtaa letoon melkein joka toisen puun juurelta ja tänään oli parkkipaikalla monen monta varista.
Ihana muuten tuo edellisen postuksen kissan mentävä aukko. Ei se ollut ollenkaan omituinen. Herttainen vain :-)
Niinpä, alkaa olla ylilentojen aika..
Lähetä kommentti