Kirjottuja aarteita

 Joskus voi käydä niin, että ihan sattumalta löytää aarteita. Yllä oleva Arabian emalikasari, puuvartinen ihan käyttämätön löytyi  varmaan kuusi, seitsemän vuotta sitten vintiltä, jonne leskimies oli vienyt tavaraa, jota ei tarvinnut.Ihmettelin ääneen, että miten näin hieno kattila on vintillä. Sehän on ihan superhieno ja arvokaskin vielä. No, sinne se kattila jäi, enhän minä nyt kehdannut sitä itselleni pyytää. Kului muutama vuosi ja tämä kattila tuotiin minulle saatesanoin, että kun sitä osasit arvostaa niin saat sen. Se on ollut esillä astiakaapissa siitä saakka ja se on niin ihana. En ole kyllä malttanut sitä käyttää koskaan... Silloiselta vinttikäynniltä jäi mieleen, että siellä oli jossakin pussukassa jotain vanhoja käsitöitä ja ne ovat jääneet mieleeni, että miten niille siellä käy koiden syöttinä. Nyt viettäessäni viikonloppua samaisessa talossa pyysin nöyrästä, että saisin ne sieltä vintiltä, että voisin katsoa niitä kunnolla valossa.

 Siellä oli kolme villakirjontatyötä. Tässä on yksi liina, koko n. 100cm kantiltaan. Liina on aivan kuin uusi, sitä ei ole montakaan kertaa käytetty, eikä sitä, ihme kyllä, vuosien saatossa ole  mikään tuhonnut, ei koit eikä hiiret.

 Se on niin ihana, että olin eilen ihan hurmioissani siitä. Ainoa ongelma on vaan se, että sen historiasta ei ole tietoakaan. J epäilee, että se on hänen vaimonsa peruja, muttei yhtään tiedä tarkemmin. Voisin kuvitella, että se on joskus ollut jonkun salin pöydällä fiikusten varjostamalla pöydällä. Niin sen tyylinen se on. Siinä on kaikki tutut peruspistot ja kaikki pistot ihan täydellisiä.

 Toinen liina on myös ihan ehjä ja viimeisen päälle kirjottu myös. Ihana yksityiskohta on reunoja kiertävä nyöri, joka on tehty villaisista kirjontalangoista, sekä somat tupsut kulmissa.

 Viimeinen liina on yhtä hieno kuin muutkin, mutta sen käyttötarkoitusta en ihan varmaksi keksi. Siinä on puoliväliin ommeltu puuvillavuori. Voisiko se olla jonkinlainen sohvan-tai sängynpäällinen, en tiedä. Näistä kirjontatöistä muistui mieleen äidiltä perityt neljä käsinkudottua villakangasta, joistä hänen piti kirjoa neljälle tyttärelleen kirjottu peitto. Täällä ne odottavat kirjomista kun äiti ei koskaan ehtinyt niitä kirjoa...