Tilkkutöitä

 Tässä yhtenä päivänä otin kuvia tilkkutöistäni. Niillä en voi paljoa kehuskella. Koskaan en päässyt oikein siihen tilkkuvillitykseen. En tiedä mikä siinä sitten voi olla. Varmaan se, että kun päivät pitkät on siinä koululaisten ompelu-ym. hässäkässä mukana, ei jaksa sitten alkaa ommella ompelukoneella kotona töiden jälkeen. Mieluummin istuu tuolilla ja avaa telkkarin. Mukavuudenhalua, laiskuutta? Voi olla kumpaakin..
 Ystäväni ja opiskelu/kämppäkaverini Leena on tässä asiassa muuta maata.Hänet esittelin tässä syksynä "tilkku-aktivistiksi". Se oli Leenastakin hauska nimitys.Hän toimii aktiivisesti täällä. Omat saavutukseni ovat aika vaatimattomia. Sininen peitto on päiväpeitto, jonka olen ommellut jo vuosikausia sitten Anun päiväpeitteksi. Samoista kankaista olen ommellut myös tämän. Se on (niinkuin nämä kaikki) käsin tikattu, mutta rehellisyyden nimissä täytyy myöntää, etten siinäkään ole haka. Pistoista tulee aina pidempiä kuin pitäisi!

 Kissapeitto oli kaikista haastavin tehtävä.Yhdessä kissassa on monta eri kappaletta. Tämäkin on varmaan jo viisitoista vuotta vanha. Se on tyttäreni Ullan, joka kyllä joka kerta hakee sen jostakin loikoilupeitoksi kotiin tullessaan. Nyt jo huomattiin, että sen reunakaitaleissa on pieniä reiän alkuja!Jonkin tämänkaltaisen lupasin tehdä myös Anulle samoihin aikoihin, mutta... Sanoisinko, että toimitusaika on hiukan venähtänyt!

Nekku-kissa,joka tässä linssiluteilee, jäi tänne vielä toistaiseksi Ullan lähtiessä Helsinkiin. Gradu ja ilta-työ vie niin paljon aikaa, että totesimme, että kissan on parempi olla toistaiseksi täällä isossa talossa toisen kissan kaverina. Kiitos vaan Ulla! Olen tosi iloinen  tästä sijoituskissalapsesta!

Vaaleanpunaisen olen tehnyt joskus Ullan huoneeseen.Siinä vaiheessa varmaan kun hän oli saanut ensimmäisen "oikean" sängyn ja piti vaaleanpunaisesta! Eli siitä on todella paljon aikaa!