Käsityömessut

 Olin viime sunnuntaina käsityömessuilla Tampereella. Ihan kivaa oli, vaikka vähän tuli sellainen olo, että jonkun vuoden vois jättää väliinkin. Ne samankaltaiset kojut alkavat aina vähän turruttaa. Eniten kiinnostavat minua (tietysti) lankakaupat, ne pienet ihanat, joissa on muutakin kuin Novitan lankoja (joita saa maitokaupastakin). Muutaman lankakerän ostin (sori Anu...; tytär vahtii lankaostoksiani ..). Muutamaa en näytä, koska niistä pitäisi tulla joululahjoja. Näiden lankojen värit olivat ihania ja se oikeastaan ratkaisi sortumisen. Edellisellä viikolla ostin Marimekon kangasta olohuoneen ruokapöydälle. Ne kun ovat (myös) minun heikkoutuni. Värimaailma on muuten ihan samaa lankojen kanssa.Oikein sellainen lämmittävä väriyhdistelmä!

 Olen saanut jotakin valmistakin. Nämä sukat tulevat työkaverin miehelle. Lanka oli varastoissa:kaksi kerän loppua Novitan raitalankaa.

 Toiset sukat tulee yhdelle työkaverille. Hänen vaimonsa kuoli aika lyhyellä varoitusajalla syksyllä ja tein nämä eläkeläistyökaverin kanssa yhdessä niin, että hän neuloi varret ja minä loppuun. Annan ne jouluksi. Jos ne hiukan lämmittäisivät sydäntä, varpaiden lisäksi... Tämä on myös Novitaa, niitä lintuvärejä. Lieneekö Sinisorsa tai joku sellainen. Ajattelimme, että tämä on jotenkin sellainen suruun sopiva, lohdullinen värimaailma.

Viimeisenä sitten tämä pieni kullanmuru Nekku-kisu, joka on tullut meille loppuvuodeksi kyläilemään Rosvon seuraksi. Meillä on kissan vesikuppi olohuoneen pöydällä. Varmaan pöyristyttävä ajatus joidenkin mielestä...Meille se tuli silloin siihen, kun kukkamaljakko kaatui kissan yrittäessä juoda siitä! Eipä ole toista kertaa sattunut, kun pistää kupin viereen ...