Huomatkaa! Sivulla on kuva siitä nimilaatastakin. Tästä voisi kuvitella, että täällä kaukana Suomessa joku maahantuoja on tilannut saksalaiselta ompelukoneenvalmistajalta erän Ystävä-nimisiä ompelukoneita. Siskoni muisteli, että äitini kasvatusäiti olisi saanut tämän koneen lahjaksi vuonna 1900 varmaankin sukulaisiltaan. Katsokaa konetta ja koristeita sen kuluneella pinnalla. Mitään yhtä kaunista käyttöesinettä ei nykyään enää valmisteta ja mikään nykyinen käyttöesine ei ole jäljellä sadan kolmentoista vuoden päästä; muutakuin ehkä museossa.
6 kommenttia:
En olis muistanukkaa, et se Täti oli saanu se Ystävä vuan 1900 mut ny muisti. Äiti kertoo siin muistelukses: "Tätil oli oikee neulomakoneki nimeltäs Ystävä. Sen hän oli ostanu ittelles tuhanne yhreksäsattaa, saman vuan ko kävi rippiskoulu. Ei tullu koskaa kysyttyy, et mist hän ne rahat sai käännettyy. Teki vissii sillo jottai käsitöit, ko hän oli kyl mato niihi. Usseemma sänkypeitonki muista häne virkannee.
Olisiko voinut saada rippilahjaksi rahaa jonkinverran tähän ompelukoneeseen,jos on samana vuonna käynyt rippikoulun? Tämä ompelukonetehdas on vuonna 1957 (syntymävuoteni) myyty Pfaffille, joka edelleen valmistaa ompelukoneita ja kuulemma hyviä sellaisia, vaikkei minulla ole koskaan ollut yhtään Pfaffia.
Eipä nykyisiin käyttötavaroihin tule tällaisia siteitä eivätkä ne tosin kestäkään yli sataa vuotta.
Komeat ovat koristeet ja oikein silmissä näkyy, kuinka mestarit häärivät koneiden teossa :)
Mulla on ihan selvä mielikuva (äidin kertomana), että ompelukone oli ainakin osittain lahja. Olisvatkohan omaiset halunneet avittaa rippilasta? Tuolloinhan ei ollut sosiaaliturvaa eikä tätin elämäntaipaleen ennuste sairauden vuoksi ollut erityisen siloinen. Omaiset ehkä ajattelivat hänelle mahdollisuuksia tienesteihin, kun täti oli 'mato' käsitöissä.
- Päivi
Jännää katsella näitä kuvia "Ystävästä" ja sen hienoista kukkakoristeista. Jännää se on siksi, että vielä minunkin lapsuudessani 70-luvulla se oli vielä ennenkaikkia käyttäesine. Sillä minäkin olen oppinut ompelemaan. Ja oikein vieläkin korvissani kuulen millainen ääni siitä lähti.
Nyt vasta oikein silmäni avautuvat näkemään miten kauniita kukkakoristeet ovat mustassa rungossa. Ne ovat niin tuttuja, mutta eri silmin niitä silloin lapsena ja nuorena katselin...
Anna
Hei. satuin lukemaan jutun vanhasta ystävä ompelukoneesta. olen etsinyt tietoa siitä huonolla menestyksellä...olisi mukava tietää onko siihen kuulunu metallinen jalka vai puulaatikko jne... terkuin mari
Lähetä kommentti