lauantai 13. marraskuuta 2010

Mattoja


 Tämä on ollut oikein matonkutomisviikko! Päivi oli täällä luonani tiistai-illasta tähän lauantaiaamuun saakka. Päivät hän pääsääntöisesti kutoi mattojaan. Ei tainnut pistää nokkaansa ulos muutakuin perjantai-iltana, kun meni Eurajoelle kuuntelemaan siskon pojan bändin soitantaa.Näissä kahdessa ensimmäisessä kuvassa on ns. talvimatto, joka taatusti tuo väri-iloa missä sitten onkin.Huomioitavaa on , että kaikki kuteet on perittyjä matonkuteita. Aika ihania värejä!


        Matto herättää jollakin tavalla revontulimaisen vaikutelman.


 Tämä matto onkin sitten kesäinen ja vaalea. Kuvan valoitus ei oikein tuo esille maton sävyjä. Tämä on vähän kuin ranskalainen pastilli mielestäni.

Tämä matto menee joululahjaksi vanhaan puutaloon, jossa on vanhoja huonekaluja, joita tehopakkaus-äitini on entisöinyt. Olen tätä kutonut runsaan kahden vuoden aikana ja nyt vasta sen sain valmiiksi kun oli pakko, että Päivi pääsi kutomaan. Tässä olen yrittänyt saada vanhan antiikkivihreän kaapin sävyjä ja uskon, että se sopii paikkaansa, keittiöön, kaapin eteen vaikka onkin vähän traditionaalisen tylsä eikä mikään väri-iloittelu!

Tänään meillä oli VESO-koulutuspäivä klo 9-14.45 eli viikonloppuni alkaa nyt, kun olen tullut saunasta ja vietämme J:n kanssa iltaa kaksistaan.

5 kommenttia:

Paula Eskola kirjoitti...

Oikein jo odotin blogia ja ihmettelin että missä se viipyy, kun tähän asti niitä on tippunut harva se päivä ja nyt oli jo kolme päivää väliä. Kivoja mattoja nämäkin!

Neferi kirjoitti...

Heh, joskus on sukkienkin käyttöönotto neljän langan päättelystä kiinni.

Matot näyttävät tosi hyviltä.

Paula Eskola kirjoitti...

Kyl tuli hianot arkistot heti, siin ei paljoo aikaa sul menny!

Auli kirjoitti...

Kyllä se aika haastavaa oli. Tuli ihan ranne kipeeks ja takapuoli kun istuin kolme tuntia tässä ja laitoin niitä listaan.

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos Auli, oli taas kerran kiva olla teillä kuin kotona! Vielä en ole tehnyt matoille viimeistelyä, vipsujen solmimista jne. Olen ollut ihan kuitti ja ottanut vaan rennosti. Huomasin, että kutominen on melkein kuin kävisi kuntosalilla, paitsi että siellä ei niitä mattoja synny. Onneksi otin matot mukaan, voin laittaa jouluksi talvimaton keittiöön.
- Päivi