Vuonna 2003 oli ensi-illassa suomalainen elokuva Helmiä ja sikoja. Se tuli mieleeni kun jatkoin kanaprojektia heti tänään töistä kotiin tultuani. Muistin talvella Anttilasta ostamani puuhelmipakkauksen, josta olen itselleni tehnyt yhden rannekorun. Näin näitä helmiä pikkusiskollani, jonka tokaluokkalainen oli tehnyt äidilleen näistä hienoja kaulakoruja.
Tähän kana-kukkopariskuntaan käytin Marimekon noitarumpu kangasta, jota minulle jäi 20cm palanen, leikatessani syksyllä pöytäliinaan ostamastani kankaasta hiukan pois, silloin kun sen ompelin (viimeinen virke piti lisätä sen takia, ettei kukaan luule minun olevan niin hullu, että leikkasin pöytäliinasta palasen pois... ;) Pinkki puuvillapitsi on aika ältsyä, mutta sopii hyvin kokonaisuuteen.
Nämä kaksi kuorituivat vielä eilisen postauksen jälkeen. Näissä on todella vanhan näköiset napit. Oikeanpuoleiset on ihan ihmeellistä ainetta, joko luuta tai sitten jotakin esimuovia...
20 kommenttia:
Kauniita ovat kanaset. :) Maanista innostumista on havaittavissa myös tällä suunnalla ja näin kevään myötä se tuntuu vain yltyvän.
Mulla on kanssa pari pömpeliä puuhelmiä. Sopivat kovin hyvin noihin kanasiin. Melkein jo kaivan ompelutarpeet esiin..
Auli, tämä kanamania o ihan hauska ilmiö.
Auli, sinussa asuu pieni mamma!
Nää kanaset ja kukkoset on tosi ihkuja. Helmet oikeen kivat. Mullakin on jotakin puuhelmiä jossain. Haluun huomenna koulussa sulta nää kaavat. Jos sopii. Huomisiin
Ei kanamaniassa pääsiäisen alla ole mitään vikaa, päin vastoin. Iloa työskentelyyn!
Nää kanat on vaan niin hauskoja!
Ihanhan tässä itsekin innostuu.
Voi miten upeita kanoja.Noita pitää kyllä kokeilla tehdä.Ensi viikolla alkaa loma,ehdin vielä hyvin pääsiäiseksi.
Kiitos vinkistä ja mukavaa viikkoa.
Kivan näköisiä :)
Juu, täällä kans yks maaninen, minulla vaan nuo neliöt edelleen koukuissa pyörii.. noin puolet peitosta tehty =) Laitathan sitten kuvaa noista hillitymmistä kanoista, alku vaikuttaa lupaavan kauniilta :)
Jotta kanaemo Auli...tunnistan manian...
Kauniita kanasia! Minä kävin ostamassa tänään lasikanoja Robbarista ja Tiimarista. Sinun kanasi ovat lämpimämpiä kuin minun lasikanani!
Ihana blogi.. löysin tänne kautta kiemuraisen reitin.. :)
Ai juu, kiitos muuten uusille kukijoille joita tähän taas on yks kaks tupsahtanut muutamia, ainakin Helmiliina, Zelda,Sirpa!
Kausiluonteinen käsityömania on niin tuttua.. :) Ongelmana itselläni on se, että sen seurauksena materiaalia kertyy komeroihin järkyttävät määrät. No, ehkä se on vaan hyväksyttävä, kun on tämän ammatin valinnut. Ja jospa sitä joskus vielä innostuu uudestaan metallilankatöistä ja helmikoruista niin, että jättivarastoille tulee käyttöä..
Käsityönopettaja, intohimoinen vimma tehdä jotakin tahtoo olla vähän sellaista, että sitten yks kaks kyllästyy eikä kestä enää sitä jotakin, joka juuri oli niin mieluista. Sitten jää jäljelle matariaalia, jota on jäänyt oli siitä vimmasta. No, kokemuksesta silti tiedän, että kaikille tulee aina uudestaan käyttöä. Minullakin vanhimmat matskut on opiskeluajalta, 70-luvun lopulta. Sellaisia lankoja ja kankaita on vielä ja kyllä minä niille vielä käyttöä keksin! ;)
Ihastuttavia pääsiäisjuttuja!
Hei! Tosi kivoja kanoja. Mitä sulla olikaan niissä täytteenä? Jyviä? Herneitä? Vanua?
T.Tuike
Tuike, näissä on ihan vanua. Villahan olis kans hieno täytemateriaali ja tekis enemmän painoa niihin, ehkä pysyisivät paremmin pystyssä. En vaan malta sitä upottaa kanoihin. Jyvätkin olis kivoja; sopis kanoihin;)
Voi jestas miten ihana kanavimma Sinulla on.
Lähetä kommentti