perjantai 30. syyskuuta 2011

Erikoista viikonlopun viettoa


Huomenna meinaan osallistua ihmellisemmälle kurssille ikinä! Satakunnan Museo järjestää Sianrakko-lyhty kurssin, jonne olen ilmoittautunut. Tässä suora lainaus museon sivuilta, myös kuva on sieltä:

 Sianrakko-lyhty
Ennen lasi-ikkunoita, jotka alkoivat yleistyä maassamme 1600-luvulta lähtien,
ikkuna-aukon peittona voitiin käyttää erilaisia eläinperäisiä kalvoja,
esimerkiksi oikein ohueksi käsiteltyä nahkaa tai sian tms. eläimen
virtsarakosta tehtyä kalvoa. Sianrakoista on tehty myös lyhtyjä.
Usein sianrakkolyhdyistä puhutaan gotlantilaisina lyhtyinä,
mutta todennäköisesti ne tunnettiin kaikkialla Pohjolassa ja Euroopassa.
Rakennuskulttuuritalo Toivo, Murberget-museo Härnösandissa ja
KulturBro -projekti järjestävät 1.-2. lokakuuta kaksipäiväisen kurssin,
jonka aikana valmistetaan puurunkoinen sianrakko-lyhty.
Kurssille mahtuu max 10 henkeä.
Opettajana toimii Ulf Palo Härnösandista
(meänkielisenä ymmärtää suomea, mutta puhuu ruotsia: tulkkaus).

Huominen päivä meneekin tämän kurssin parissa aamusta viiteen
ja sunnuntainakin kolmeen.
Tästä kurssista varmaan lisää blogissani myöhemmin.
Kameran meinaan ottaa mukaan ja kuvata eri vaiheita. Jännää!
Tänään oppilaani kauhistelivat moista kurssia ja vannottivat
minua olemaan tuomatta lyhtyä näytille.
Se vaikutti heistä niin ällöttävältä! Oheisessa kuvassa silti
minustakin näyttää vähän pelottavan verisuonimaiselta lyhtyjen
kalvot. Silti tämä on minusta ihan ainutlaatuinen kokemus, jota odotan innolla.


17 kommenttia:

Nova Melina kirjoitti...

Varmasti onkin ainutlaatuinen kokemus. Odotan innolla sun kertomusta siitä. Ymmärrän oppilaiden ajatuksen ällöttävyydestä, mutta toisaalta toi on myös tosi mielenkiintoinen juttu. Joskus nuorempana olisin vaan kauhistellut. :)

Så Vitt Jag Vet kirjoitti...

Du har ju spännande pyssel framför dej... Jag sittter just på flygfältet och väntar på Iiris som kommer från Malmö.. Det blir kursträff i mellersta Finland...
Kraam
Sanne

Aarnilintu kirjoitti...

Onpa hienoa, että tuollaisia kursseja järjestetään. En ole koskaan kuullut sianrakkolyhdyistä, vaikka ikkunoina ne tuttuja ovatkin. Mielenkiinnolla odotan kyllä raporttia kurssin annista, joten antoisaa kurssiviikonloppua!

Krista kirjoitti...

Ekana katselin kuvaa ja ajattelin, että onpas erikoisen näköisiä lyhtyjä.
Sitten luin sun tekstin ja pakko myöntää, että pikkaisen alko ällöttää.
Perinnetekniikat kunniaan mutta tuohon en kyllä itse ryhdy koskaan, mielenkiinnolla kuitenkin odottelen sun kurssikokemuksiasi. =)

Pinni kirjoitti...

Muakin ällöttää. :D Lyhdyt on tosi kauniita, mutta en tiedä voisinko sitten kuitenkaan käyttää niitä. Ajattelisinko vain sitä rakkojuttua?
Mielenkiinnolla odotan kurssikokemuksiasi. Sitä kun ei kuitenkaan voi kieltää, etteikö nuo kauniita olisi.

Nina kirjoitti...

YÄKS...saako niin sanoa? Mie kattelin ensin jotta onpa somia paperilyhtyjä...hyi kamala...arvaat sie koskee niihin?

Peppi kirjoitti...

Huiiii- jotenkin ällöttävän ihanaa ;) Kauniita, vähän paperimaisen näköisiä lyhtyjä, mutta... Mielenkiinnolla täälläkin odotellaan postauksia kurssista.

KristiinaS kirjoitti...

No jo vain tommoselle kurssille pitää osallistua kun tilaisuus on. Eihän se nyt mitään ällöttävää voi olla, nahkaahan ne käsilaukutkin on. Ja makkarankuoret on mitä lie suolta ja hyvin maistuu rapeaksi paistettuna.

mustakissa kirjoitti...

Mahtaa olla mielenkiintoinen päivä sulle tulossa!
Saamme varmasti nähdä sitten, mitä siellä kurssilla syntyi? Varo, ettet jää vallan koukkuun.
Oikein mukavaa viikonloppua!

Zzz kirjoitti...

Enpä ole koskaan kuullutkaan, mielenkiintoisia kurssipäiviä..

Päivi kirjoitti...

Mielenkiintoista nähdä millainen rakkolyhdystä tulee!

Pirjo kirjoitti...

Mielenkiintoista! Jään odottamaan raporttia kuvineen :)

sinisukka kirjoitti...

hehheh, hauskoja kommentteja! Kiinnostava kurssi, varmasti!! Ehkä ei kannata kertoa ihan kaikille vieraille lyhtyjen alkuperää :D, etenkin jos ovat tulossa kahvipöytään...:D:D

Sude kirjoitti...

Jösses sentään. Ehkä minäkään en ihan sänkyni viereen haluais tuommosta.
Kuulostaa kumminkin tosi mielenkiintoselta kurssilta. On ainakin erikoinen lamppu, jota ei joka naapurilta löydy :)

anja kirjoitti...

Vautsi! Kun minä olin lapsi, minulla oli sianrakkopallo! Ei se paljon kumipalloa kummempi ollut, ohuempi vaan. Harmi, että jäi syksyllä ruusupensaan alle talvehtimaan ja keväällä sitten löytyi ihan lörtyssä.
Mukavaa kurssia sinulle!

Mammutti kirjoitti...

Varmasti mahtava kurssi!
Voin kait tunnustaa, että tässä kohtaa kadehtisin, jos olisin kateellinen luonne.

Paula Kristiina kirjoitti...

Jään mielenkiinnolla odottamaan!!!