tiistai 27. syyskuuta 2011

Pinkkiharmaat sukat ja uusia tunnustuksia

Tässä sukkasadon neljännet valmiit. Nämä on ihan vaan taas tätä aivotonta (joskus parasta) neulomista. Sukissa Vilma-lankaa ja monen vuoden takaisen kirjavan Nalle-langan loppuja. Raidoituskin on vähän niin ja näin, mutta sain langan kuitenkin riittämään. Tuntuu hyvältä käyttää näitä langanloppuja. Vilma lanka on muuten ihanan tuntuista. Jollakin tavalla ihmeellisen liukasta ja pehmeää. Taidan siis ottaa nämät sukat omiksi yösukikseni kun tuo värikin on vähän aranpuoleista tähän kissakotiin.
Sain tämän tunnutuksen Lauralta  , Lilalta ja  Prusiluskalta.   Kiitos vaan kolmelle!  Tuntuu, että näiden tunnustusten myötä(kin) olen jo kertonut yhtä sun toista itsestäni mutta tässä nyt ihan mitä vaan:

Tässä (noin) kahdeksan asiaa minusta, ihan niinkuin pikatuntumalta

Olen herkästi innostuva,
 mutta herkästi kyllästyvä. 
Järjestelmäsyys ei ole paras puoleni, siksi työhuoneeni pakkaa sekaantumaan.
Olen syysihminen, pidän syksyn kodikkaista illoista.
Talvi on liian pitkä ja kylmä mielestäni
mutta joulu keskellä talvea on ehdottomasti lempijuhlani.
Keväästä tykkään vasta kun ruoho kasvaa
kesästä nautin ja erityisesti sen
valosta!

Niin paljon on näitä kivoja blogeja, joita minäkin luen päivittäin, että on vaikea nimetä niitä, mille erityisesti tämän haluaisin antaa. Siksi siis tarjoan tätä kaikille halukkaille!

18 kommenttia:

Kardemumma kirjoitti...

Langanloput ovat oikeastaan todella mielenkiintoisia ja haastavia neulottavia. Niistä syntyy kaikista yksilöllisimmät neuleet.

enkulin käsityöt kirjoitti...

Voi miten kivat värit noissa sukissasi.

Risusydämen Marja kirjoitti...

Herkulliset sukat, mukavan säväyksen antavat nuo vanhat nallet :)
Vilma-langasta en ole ennen kuullutkaan...
Aurinkoista syyskuun loppua sinne naapuriin ♥

Askartelin itte kirjoitti...

Tosi nätit sukat.

Nina kirjoitti...

Tykkään kans "aivottomasta neulomisesta" ,se on niin rentouttavaa =D

Paula kirjoitti...

Ihanat taas nämäkin sukat. Olin jo suunnitellut että otan Santorinille yö- ja hissuttelusukiksi (siellä on marmori- tai muuten kylmät lattiat) sinulta kesällä saamani pitsivartiset siniset puuvillasukat. Mutta onneton, unohdin ne Koskelle. Kyllä multa toisetkin löytyy, sinunkin kutomiasi. On myös äidin ja vanhanmamman ja jotkut Päivinkin kutomat, ja itsekudottujakin taitaa olla.

sinisukka kirjoitti...

Ihanaa, kun joku muukin tykkää keväästä vasta sitten "kun ruoho kasvaa"!!! Luulin olevani outolintu kun en oikein innostu alkukeväästä :D Et varmaankaan ole syntynyt keväällä??? Minä olen alkutalven lapsia.

Herkullista kangasta tyynyissä nättien sukkien takana!!

MariJ kirjoitti...

Ihanat sukat!

Marjut kirjoitti...

Kivat sukat! Aivoton neulonta on ihan parasta.

Neferi kirjoitti...

Tosi nätit sukat.

Daisy kirjoitti...

Ihana kuva, jossa sukat ja tyynyt täydentävät toisiaan.

Daisy kirjoitti...

Tykkään kommentistasi blogissa Herkulliset ajatukset. Olen jokseenkin samaa mieltä kanssasi (tällä 9 kuukauden kokemuksella) :)

Auli kirjoitti...

Kiitos, Daisy!

Tarja Siik kirjoitti...

Hei,
Ihania lämpimiä sukkia. Minullakin on aina jalassa villasukat äitini tai anoppini kutomat.
Olen omaan kutomakerhooni viemässä kaunista tarinaa sukista, tiedätkö tarinan vauvan sukista? tarina on saatu taito- etelä-pohjanmaan sivuilta, siellä on myös kudontaohje.
kurkkaa: www.taitoep.net/vauvan-sukan-ohje/
t. tarja

Aarnilintu kirjoitti...

Sukat on tosi nätit ja olen samaa mieltä tuosta Vilma-langasta. Samaista tavaraa on minulla keräkaupalla varastossa. Siinä langassa on hyvin hinta-laatusuhde kohdallaan. Luulenpa, että tuota muinaista nalleakin löytyy varastosta, liilankirjava vaikuttaa niin tutulta.

Auli kirjoitti...

Tarja, hei! Menen katsomaan heti kun ehdin, vaikuttaa mielenkiintoislta.

Mari kirjoitti...

Onnea tunnustuksesta :)
Kivat sukat!

Irma kirjoitti...

Kivat sukat! Langanloput kyllä aiheuttaa aina päänvaivaa, hyvin sait sukkiin niitä menemään.
Onnea tunnustuksesta, minäkin tahtoisin ojentaa sinulle sellaisen, tule noutamaan :D