Tänään oli juhlapäivä isolla J:llä. Kouluni peruskorjaus on edistynyt siihen malliin, että vietimme harjannostajaisia.
Pidetiiin puheita, syötiin hernekeittoa ja juotiin kakkukahvit. Ja kuunneltiin oppilaiden harjannostajaislauluja ja toistakin bändiä.
Jos kuvittelette, että tässä on luksusasunto valmistumassa, olette väärässä. Tämä on koulun uusi käsityöluokka.
Olen niin täpinöissäni, etten meinaa nahoissani pysyä. Kaikki on niin uutta ja modernia, tarkoituksenmukaista.
Mieletön ero aitoon alkuperäiseen (väreiltäänkin) 60-luvun lopun luokkaan on tässäkin. Nykyisessä luokassa on lavuaari nurkassa. Liesi, pesukone, mikroaaltouuni ja kuivauskaappi kuuluu kuvioihin nykyaikaisessa luokassa.
Tänään meinaan nauttia lasillisen punaviiniä uuden luokan kunniaksi syvästi kiitollisena siitä, että saan tämä kokea elämässäni. Ja mikä tärkeintä: ihana satsaus kädentaitoihin Porin kaupungilta: samaan taloon tulee myös teknisen työn ja kuvataiteen tilat. Nekin ihan mahtavat! Ja hieno satsaus nuoriin; ja koen tämän lupaukseksi saattaa joskus koko koulun peruskorjaus alkamaan.
16 kommenttia:
Vau! Onneksi olkoon! Noissa tiloissa on taatusti kiva työskennellä.
Mahtavat on nykyisin tilat, kun muistelee sitä, missä aikanaan itse opiskelin jopa artesaanin opintojani. Kylmät, kalseat luokkahuoneeet, jotka kaikuivat kivitalossa. Nyt noin modernia. On käsitöiden arvostos noussut.
Aivan mahtavaa!!! Onnea ja onnellisia työvuosia!!
Hienoa, ainakin yksi kaupunki Suomessa arvostaa kädentaitojen opetusta.
Pystyikö henkilökunta vaikuttamaan tulokseen?
Siis vau mikä luokka! Minäkin muistelen omaa 70-luvun koulunkäyntiäni, ei ollut noin hienoa kässänluokkaa laisinkaan...
Mutta siis hernekeittoa, yyh! Mitä ihmeen juhlaruokaa se on olevinaan? (Kaikkien aikojen inhokkiruokani).
Punaviini kyl kuulostaa varsin hyvältä!
Sain vaikuttaa asioihin. Alkuperäissuunnitelmassa ei ollut kangaspuita, mutta sain ne kovin monen tietokoneen tilalle. Nytkin luokkaan tulee neljä tietokonetta. Teknisen työn opettaja sai jopa seinää siirrettyä muutaman metrin. Meillä on yhteinen valvontatila teknisen ja tekstiilin välillä, suora näköyhteys luokasta luokkaan ikkunoiden läpi opettajien työtilan, valvontatilan kautta. Sekin on kivaa, lisää käsityön vuorovaikutusta. Ennenhän olemme olleet kokonaan eri rakennuksessa.
Ihanaa tosiaankin. Hienot laatikot ja kaapit. Nyt on mukava asettua tuonne uuteen luokkaan - mahdatko malttaa jäädä kesälomallekaan? Ihmettelen vaan, että mitä siellä käsityöluokassa kokkaillaan. Ja pestääkö siellä pyykkiäkin, kun on pesukone.
Paula, siellä värjätään kangasta ja lankaa! Ja kokkaillaan vaikka koruja uunissa!
Tuo tuntemasi tunne,ettet pysy nahoissasi välittyi tänne asti :D
Näyttää ihanalle tuo kaapistokin <3
Grattis det blir säkert jätte fint att få jobba i superutrymmen !
Kraam
Sanne
Hienoa tuo teknisen ja tekstiilin vuorovaikutus. Vielä kun olisi mahdollisuus myös opettaa lomittain. Minusta ei nykyisin pitäisi enää olla jakoa tyttöjen ja poikien käsitöihin. Virallisestihan sitä ei kait ole, mutta käytännössä kyllä vielä monessa paikassa.
Onnittelut minunkin puolestani! Tilat ovat upeat. Voi vain kuvitella, mikä ilon ja tyytyväisyyden aihe opettajille, toivottavasti inspiroiva myös opiskelijoille!
Näyttää tulevan upean näköistä.
Ihanaa, että Porissa asiat ovat noin hyvin. Upean luokan saatte kyllä käyttöönne. Vihti ei ihan noin ansiokas ole ollut, vielä. Katsellaan josko saisimme aihetta muuhunkin kuin valittamiseen;)
Onnea täältäkin! Hienolta näyttää uusi koulu! Kädentaitoja minäkin opetan...tosin hoitamiseen liittyviä! Nämä "kässätyöt" ovat harrastuspuolella.
Onnittelut! On varmasti ihana tunne, kun vielä kädentaitoihinkin satsataan. Kunpa ymmärrettäisiin laajemminkin, miten tärkeistä aineista on kyse!
Lähetä kommentti