lauantai 2. marraskuuta 2013

Nämä herkistävät muistelemaan


 Lapsuudenkodissani oli näitä Festivo-kynttilän jalkoja vaikka kuinka paljon. Ne nököttivät takan päällä ja jokaisen päällä möllötti punainen pallokynttilä. En niistä silloin paljon piitannut. Taisin jopa vähän inhota niitä. Kun täytin 50-vuotta 2007 tammikuussa, pyysin äidiltä nämä kynttilänjalat koristamaan juhlapöytää. Ajattelin, että ne sopivat hyvin minulle 70-luvun nuorelle. Suurimman osan kynttilöistä äiti ja isä olivat varmaan saaneet 50-vuotislahjaksi sillä vuosikymmenellä.


Juhlien päätyttyä äitini sanoi, että me tyttäret saamme jakaa kynttilänjalat  neljään mielestämme yhtä arvokkaaseen osaan ja ottaa omamme. Yllättävää, mutta hauskaa.


Siinä sitten pähkäilimme kynttilöiden tasapuolista jakoa. Joukossa oli myös niitä tosi korkeita, ne meni muistaakseni sille, jolla oli vähiten tilaa. Meillä siskoilla on hyvät välit, niinpä saimme sovinnolla kynttilät jaetuksi. Emme tienneet silloin, että kolmen kuukauden päästä äitiämme ei enää olisi.
Tänään minulle tulee vieraaksi läheisiä ihmisiä, joiden kanssa varmaan muistelemme äiti ja isää. Sytytän nämä  monen väriset kynttilät vanhempieni muistoksi.

8 kommenttia:

Päivi kirjoitti...

Mulla on se korkein, yksi matalampi ja kaksi matalaa. Minäkin olen alkanut tykätä näistä, lieneekö syynä kodin perintö tai uusiotrendi?
Hyvää pyhäinpäivää sulle ja vieraille terveisiä!

Auli kirjoitti...

Kiitos Päivi, yhdet vieraat on vielä tulossa, kun ovt katselleet Ässien pelin, no ne voitti sentään Lukon, vieras on siis hyvällä tuulella !

Aikun Askareet kirjoitti...

Minun lapsuuden kodissa on noita myös liuta. Kauniita!
Minulla oli yksi pieni: kynttilä paloi siinä liian loppuun ja jalka halkesi kuumuudesta puoliksi. Joten liika varovaisuus tulen kanssa ei ole koskaan liioiteltua.

sirkkis kirjoitti...

Meillä äidilläni oli muutama niitä tosi pitkiä. Minulla sitten joka kokoa yksi. Sitten vuosien saatossa kyllästyin ja ystävättäreni osti ne.

Sude kirjoitti...

Kaunis muisto vanhemmista ♥

satunNainen Paula kirjoitti...

Katselin samoja Festvoita koko lapsuuteni niin kotona kuin mummulassakin - inhosin niitä.
Nykyisin näen jo niiden kauneuden.
Lämmin muisto liittyy sinun kunttilänjalkoihisi, niihin on hyvä sytyttää tuli äidin muistoksi.

Aarnilintu kirjoitti...

Meillä on noita myös lapsuuden kodissa, kirjahyllyn lasikaapissa ja punainen pallokynttilä päällä koristeena. Miksiköhän noihin on niin monilla liittynyt se pallokynttilä? Jotenkin korkeaan kynttilänjalkaan sopii mielestäni paremmin korkea kynttilä, jolloin kokonaisuus on tasapainoisempi. Kuten sinulla näissä. Lapsena luulin, että niissä suorastaan kuuluu olla vain ne pallot ja vain koristeena, kun niitä ei koskaan poltettu:) Nyt olen itse katsellut noita kirppareilta aina välillä sillä silmällä, että josko joku Festivo kotiutuisi meillekin.

Marjut kirjoitti...

Minä sain 70-luvulla yhden lahjaksi. Ja nyt minulla on perintönä saatuna kymmenkunta eri kokoista.