Eilen kerin runsaan kilon lankaa. Pikkuapulainen oli koko ajan hengessä mukana.Keriminen on kivaa. Muistelin kouluaikaani, jolloin aina ensimmäiseksi kerittiin langat kun käsitöissä alettiin neuloa. Siskoni kertoi, että hänen koulussaan yksi Minna keri koko kerän kätensä ympärille ja kerä jouduttiin leikkaamaan auki, kun käsi sormet alkoivat sinertää. Opettaja oli pelästynyt.
Tässä minun keriäni. Ihanat värit, vai mitä? Etualla Zeldan petroolinväristä lankaa, samoin vyyhdillä hänen Nonparelli-merinolankaansa.Vihreät langat ovat 100%villaa, ne löysin talvella porilaisesta lankakaupasta pilkkahintaan(250g/5€). Niistä suunnittelen neulovani kirjoneulevillatakin. Pitkään aikaan en ole halunnut neuloa itselleni vaatteita, mutta nyt laihduttuani mukavasti voisin kyllä. Näin kaupassa ihanan Odd Molly villatakin.Siinä oli kivasti yhdistetty kirjoneuletta ja kuvioneuletta. Noista vihreistä saisi sellaisen vaikka kuinka ihanan. Kun VAAN saisi itsestään irti jotakin muutakin kuin sukan neulomista!
Kiitos myös kaikille, jotka ovat liittyneet lukijoikseni, vaikkei se ollut mikään ehto arpajaisiin osallistumiselle. Minä myös löysin kivoja blogeja kommentin jättäneisiin blogeihin poikettuani.Tekeminen on kivaa ja se yhdistää kivasti ihmisiä.
16 kommenttia:
Mulla odottaa myös monta vironvillavyyhtiä kerimistä. Tuollainen kerinpuu olisi kätevä apuväline, mutta kahden tuolinselkänojan väliin pingotettuna vyyhdin keriminen sujuu onneksi myös ihan näppärästi.
Kyllä tuossa kerimisessä joka tapauksessa on aika kova homma. Kun sitä ajttelee aloittavansa jonkun homman tuosta noin vaan, niin saattaa suurin innostus laantua jos kerimisvaiheessa ennen kuin on päässyt varsinaisesti edes tekemään mitään. Villalangoista tulee kyllä varmasti kaunis villatakki!
Herkullisen värisiä lankoja ♥
Niistä saa aikaiseksi tosiaan vaikka mitä ihanuuksia....
Nytpä muistin, että minullakin on risuverstaan kaapissa omat kerinpuut...mieheni on joutunut viime aikoina pitelemään vyyhtiä, kun en ole muistanut kerinpuitani ;))
Aurinkoista sunnuntaita sinne Poriin!
Minä olen todennut, että keriminen on sopivaa automatkojen ajanvietettä. Vyyhti polvien ympäri lankaa rullalle... =)
Olen kyllä viime aikoina ajatellut satsata kerintävälineisiin, kun noita vyyhtejä on kertynyt, enkä jaksaisi millään keriä käsin noita ohuita vironvilloja.
...siis: Vyyhti polvien ympäri JA lankaa rullalle. =)
Keriminen on rauhoittavaa hommaa..
Kivat langat odottelevat näköjään inspiraatiota :)
Upeita värejä on sinun kerimissä langoissa. Minusta nuo koristekurpitsat ovat söpöjä. Niistä saa mukavia asetelmia näin syksyyn.
Oi,minulle tulee lapsuus mieleen noista kuvista ja muistoni ovat pelkästään iloisia : tädit vyyhteineen ja meitä pieniä apulaisia..
Kylläpäs arpajaisesi saivat suosion! Minullakin on täällä Santorinilla mukana peräti kaksi käsityötä, toista olen tehnyt, toista en vielä. Kauniin värisiä syksyisiä lankoja. Ja ihana pikkuapulainen.
Mukavia keräsiä:) Minäkin pidän kerimisestä kovasti ja melkein kaikki loppunöttösetkin kerin vielä uusille kerille, jotta ovat siistimpänä odottelemassa, hih!
Ihanaista sunnuntaita.
Voi kun apulaisesi on uskollisen näköinen!
Mukavan näköistä puuhaa ja apulainen on niin tarkkaavaisen näköinen:D Hienoja lankoja, noista saisi vaikka minkä neulee. Huomenna nähdään!
Tätä juuri kaipasinkin, väriterapiaa syksyn keskelle, kun ulkonakin on jo niin pimeää. Ihania herkullisia sävyjä.
Monta vyyhtiä olen minäkin ollut pitämässä tai kerimässä. Välillä sitten on ollut näitä aputyökalujakin. Jotenkin ne vyyhdit vieläkin ovat houttavampia kuin valmiiksi kerityt kerät kaupassa.
Oi mitä väriterapiaa : )
Ihania värejä; ne kyllä houkuttelevat tekemään vaikka mitä.
Minä muistan myös kun koulussa aina aloitettiin neulominen kerimällä langat.. Ihanin värisiä keriä sinulle syntyikin :)
Lähetä kommentti