torstai 3. heinäkuuta 2014

Koukussa... ja kukissa


Tänään monen päivän jälkeen on aurinko paistanut.  Jospa nyt alkaisi sitten se lämmin kesä. 
Ajattelin siis jatkaa kesäfiiliksillä, eli virkaten edelleenkin.. Kun virkattu peitto lähti pois sunnuntaina tuntui olo hiukan ontolta. Mitä seuraavaksi? Illalla sitten jo aloin suunnitella tosissani ja  olin jo aikaisemmin löytänyt Dropsin kivan  kukkamallin  ja ajattelin kokeilla siitä mustapohjaista versiota. Kivalta näyttää ja tähän(kään) ei tarvitse ostaa kerän kerää. Niin paljon on värejä varastoissani. Mutta eikö vaan musta versio ole ihan erilainen kuin kuvan vaaleapohjainen? Ei oikein samaksi uskoisi.


Melkein viikko on mennyt siskojen ja heidän miestensä kanssa aikaa viettäessä. Yksi sisko oli meillä viimeviikolla muutaman päivän. Yhteisolomme ajoittuu tosin iltoihin ja aamuihin, koska entisellä porilaisella on aina monta paikkaa katsottavana ja he liikkuvat omia menojaan, autolla kun tulivat. Toisen pariskunnan luokse lähdimme maanantaina ja tulimme tiistaina.  Eilen kävin tyttärien kanssa Tampereella. Aika haipakkaa siis ollut. 
Nyt sitten vietänkin muutaman kotipäivän tehden kotihommia ja muuta arkipuuhaa, kuten käsitöitä. Eilen illalla en malttanut melkein mennä nukkumaan, kun kokeilin virkata kukkaa.  Niin innostava malli oli kun pääsin tositoimeen koukkuni kanssa. Tosin minua häiritsee aina sanalliset ohjeet, niinpä tästäkin tein kaavion, koska pari ensimmäistä tilkkua meni harjoitellessa, ennenkuin opin ulkoa silmukkamäärät. Kaaviosta on aina sata kertaa helpompi katsoa, kuin mitä sanallisesta. 


Tänään mies lähti metsähommiin ja minä olen puuhaillut kotihommia ja aina välillä virkannut erivärisen kukkalapun.


Laskeskelin, että 7x 7 olisi jo ihan sopivaa kokoluokkaa torkkupeitolle. Tällä menolla peitto on siis jo pian valmis! Viikossa? Heh... Tuskinpa sentään!


En ole mikään kovin merkki-ihminen. Merkit eivät minulle merkitse oikeastaan missään, pikemminkin usein minua ärsyttävät liian merkkitietoiset ihmiset.  Mutta esittelenpä nyt teille kuitenkin virkkuukoukkumerkin, joka on tosi tosi hyvä. Ostin tämän (4.5) ja nelosen vastaavan toukokuussa ja täytyy sanoa, että on sillä todellakin väliä, millä virkkaa. Minulla on silti monia muitakin hyviä virkkuukoukkuja, muutamat ja parhaimmat ovat äidiltä perittyjä vanhoja koukkuja. Mutta onpa myös huonoja koukkuja. Sellaisia, jotka halkaisevat langan ja joita on vaikea pistää tiukkaan kohtaan, tiedätte varmaan. 


7 kommenttia:

Paula Kristiina kirjoitti...

Ihana kukkapeitto tulossa! Värejä muuttamalla saa kyllä ihan erillaisen. Mulla on ollut noita alumiini koukkuja jo aika kauan ja en enää muilla virkkaa, on niin sopivat käteen ja hyvät muutenkin.
Ensi keskiviikko sopii kyllä jos ei olo huonone. On tuon kolmannen hoidon jälkeen ollut kyllä tosi kauheeta. Soittelen sulle.Toivotaan lämpöä ja aurinkoa sekä mukavia virkkaus hetki♥ Minäkin aloin virkata vauvan peittoa:)

Rouva Kivitikka kirjoitti...

Olet kyllä aivan uskomaton virkkuukone :-)
Kaunista tulosta!

sirkkis kirjoitti...

Hauskoja kukkia ja mustapohja on ihana.

mummeli kirjoitti...

Niin kauniita paloja. Niistä tulee hiano peitto.

mustakissa kirjoitti...

Olen omaa peittoani tuolla samalla mallilla tehnyt tyyliin ruutu päivässä ja aina ei sitäkään, joten luulen kesäpeittoni olevan valmis jouluksi, toivottavasti... Tuo musta pohja kyllä houkuttaa ja voi olla, että seuraava tulee sitten joskus tuolla tyylillä...

nina kirjoitti...

Aivan mielettömän ihanat värit :) mukavaa ja aurinkoista viikonloppua :)

Matonkude kirjoitti...

Voi miten kaunis!!!
Todellakin erillainen mitä peiton malli.
Ja jälleen sinä innostat minut aloittamaan uutta virkkausta :)