maanantai 25. helmikuuta 2013

Kivaa puuhaa ja vaihtokauppaa

 Arki palasi, mutta miten valoisa se olikaan. Aamulla kahdeksaksi kun ajelin töihin, oli niin valoisaa! Kaksi viikkoa sitten, kun ennen  flunssalomaa ja talvilomaa ajelin töihin, oli vielä pilkkopimeää.  Afrikankukkapeittoa virkkaan kovin järjestelmällisesti. Se ei silti ole ihan itsestäänselvyys, koska en ole kovin järjestelmällinen.  Ensin virkkaan parikymmentä keskiympyrää.
 Sitten sattumanvaraisesti  kekustoihin erilaiset kukat. Sitten on edessä se kurjin vaihe: vaikka yritän virkata langat silmukoiden sisään, haluan  ne vielä varmistaa neulalla ommellen.  Kaikki langat päättelen huolellisesti, se ei ole lempipuuhaani.
 Viimeiseksi virkkaan päätellyt sekaväriset kukat mielestäni sopivaan järjestykseen  (mutu-tuntumalla...) pylväskerroksella kiinni. Valmista tulee kertaheitolla. Tämä viimeinen vaihe on kaikista kivoin. Tätä tein eilen koko iltapäivän katsellessani elokuvan Kaksi kaupunkia (perustuu Dickensin romaaniin). Elokuvan vuokrasin loman ajaksi, mutta sen katsominen jäi viimetippaan.
                      Tässä verstas kokonaisuudessaan. Yleensä minä istun täällä jossakin seassa...


Viimeiseksi kirjaesittely: Ellen Gormley. Virkkaillaan! Ihana kirja, jonka sain erikoisella tavalla. Kävin kauppaa yhdestä blogini kuvasta kustannusyhtiön kanssa! Voi olla, että kuva meni halvalla, mutta olen ennenkin vannonut vaihtokaupan nimeen... Se, että saan nimeni Kemian kirja-sarjaan, ei nyt ihan hirveästi sykähdytä...

15 kommenttia:

Santramaikki kirjoitti...

Kivan näköinen työ.

mimon mami kirjoitti...

Kaunis peitto!
Onko tuo kirja mielestäsi kattava ja hyvä?

sirkkis kirjoitti...

Ihanalta vaikuttaa ja värikästä.

Saila kirjoitti...

Heh, Kemian kirja. Mutta sehän on hyvä, että saa mieleisensä kirjan, vaihtokauppa on minustakin kaupoista kivoin, jos siihen vain on varaa.

Rouva Kivitikka kirjoitti...

Oi vitsi miten kaunis tuosta peitosta tulee.

mummeli kirjoitti...

kauniita nuo pöat! Tulee tosi kaunis peitto.

Sarppu kirjoitti...

Aikamoinen verstas sinulla ja niin kaunista, iloista jälkeä. Tuo valo on kyllä ihmeellinen, eilen oli koko ajan töihin mennessä olo, että onko kello väärässä ajassa vai olenko myöhässä, näin loman jälkeen kestää aikansa että tottuu tuohon aamuvaloisuuteen.

mimon mami kirjoitti...

Kirjasta vielä, onko tuo hyvä peruskirja virkkauksesta? Peittosi on ihanan värikäs!

Peppi kirjoitti...

Ai sie teet tuolla taktiikalla :)
Mie menen kukka kerrallaan ja yhtään en ole vielä kiinnitellyt, vaikka jokunen niitä jo on. Pitäis joku päivä linnottautua yläkertaan mallailemaan, kun alhaalla apuri on hengittämässä heti niskaan, ett mitämitäkivaatäälläon...

Auli kirjoitti...

mimon mami, minusta kirja on ihan ok, siinä on kivoja vähän erilaisia palamalleja

Emileitha/Tarja kirjoitti...

Ompas kivan näköistä..

enkulin käsityöt kirjoitti...

Ihanat virkkuut ja ihana kirja

Saaara kirjoitti...

Oot sinä ahkera! :) Pitääkin kokeilla tuollaisen mallin virkkaamista, en ole ennen kokeillut. Peittoa niistä tuskin tulisi - tai jospa vaikka peitto nukelle. :D

Sude kirjoitti...

Palapeiton tekemiseen jää kyllä tiiviisti koukkuun. Samalla taktiikalla minäkin yleensä teen peittoni. Tulee tarkemmin käytettyä jämälangat kun välillä virkkaa pienempää osaa ja välillä suurempaa :) Tuo kirja olis varmaan ihana inspiraation lähteenä.

Paula Kristiina kirjoitti...

Kauniita kukkia tulee ja varmasti niin ihana peitto! Tuotko joku kerta näytille tuon kirjan?:)
Huomisiin!