torstai 7. helmikuuta 2013

Teen-elän!

 Joskus mietin miten eläisin jos en tekisi koko ajan käsitöitä? Ei, en toki tuomitse niitä jotka eivät tee koko ajan jotakin. Mutta minä olen tälläinen! Se innostus, joka valtasi mielen, kun aloin eilen virkata toista peittoa sen edellisen jälkeen (melkein viikon haudontatauon jälkeen) oli sellainen, jota ei varmaan ymmärrä kuin toinen johonkin niin totaalisesti innostunut. Kouluunkin piti  viedä peiton alku. Ja virkkasin sitä muutaman välitunnin ihan yksikseni omassa työhuoneesssani.
Eilen penkoin lankavarastoni! Villasekoitelankoja on koreissa, vaatehuoneessa, komeroissa.... Monet kerät pieniä jämäkeriä, joukossa isojakin. 
 Siitä se lähtee. Nyt lämmintä villaa ja väriä. Peitto kaveriksi isoäidinneliö-peitolle. Siis samaa lämmintä värimaailmaa.
 Nyt virkkaan sitten  sillä Neat ripple-mallilla Attic24-tyyliin. Kaaret ovat loivia ja tiheämpiä kuin edellisessä peitossa.
Lankasävyjä on hiukan yli parikymmnentä.

 Ihanaa, voin maalata sateenkaarta, virkkuukoukullakin se onnistuu!

21 kommenttia:

Aikku R-T kirjoitti...

Auts ja outs : nytpä vasta tuleekin minun värimaailmani peitto. Ihana alku!!!!

Paula Kristiina kirjoitti...

Värit ovat niin namit! Minä kyllä ymmärrän innostuksesi täysin, kutaen varmaan tiedätkin. Olen toinen saman moinen. Ja ota nyt silti rauhallisesti ettet virkkaa ylinopeutta:))

sirkkis kirjoitti...

Ihanaa värin raikkautta on peittoosi syntymässä.

Lammas kirjoitti...

Tuo innostus on aivan ihana olotila. Taitaa todellakin olla niin, että sitä ei voi ymmärtää ihminen, joka ei tee käsitöitä. Upea peiton alku!

knea kirjoitti...

Ihanat värit peitossa!

Rouva Kivitikka kirjoitti...

Mahtavaa! Ihana kun joku on noin innostunut!

Anonyymi kirjoitti...

Ymmärrän TÄYSIN! Välillä oikein hävettää, kun ei saa laitettua työtä pois. Käsitöistä TULEE hyvä olo! Se on huumetta!

Mutta mitä pidit punontapajasta? OLin JOensuussa samalla kurssilla ja sitten vielä täällä kotipaikkakunnalla kansalaisopiston kurssilla. Keksitkö jotain, mitä vois oppilaiden kanssa tehdä? Hinkuan täällä hyviä ideoita ;)

T. Tuike

Anneli kirjoitti...

Todella herkulliset värit.
Minullakin on tässä sylissä todella kirjava peitonalku... ja ihan pakko sitä on aamuisinkin tehdä :)
Ja illalla ja päivällä, kun se vaan on mahdollista :))

Sude kirjoitti...

Käsissä pitää olla jotain näprättävää, muuten tulee niin hermostunut olo :) Muslimimiehet näprää koko ajan sormissaan rukousnauhaa, meillä saman asian ajaa virkkuukoukku, varsinaisia stressileluja :)

Matonkude kirjoitti...

Kaunis väritys todellakin.
Minulla on myös menossa aaltoilevaa peittoa koukulla :)

Pirjo-Riitta kirjoitti...

Ihanan väristä peittoa tulossa!!

intsu kirjoitti...

Oi kuinka ihana peitto tuossa edellä ja niin näyttää tulevan tästäkin. Joo,niin se on,että kuinka vois olla tekemättä käsitöitä!

sinisukka kirjoitti...

Minulla on ainakin samantapaisia "pakkoneuloottisia" oireita :D - Tuohon virkkausmalliin voisin minäkin koukuttua... nättiä tulee!

Emileitha/Tarja kirjoitti...

Tuo on ihan tuttua ... olipa työtapa mikä tahansa..ja siitä ei kannata jutella niille ei ymmärtäville..
Kauniita väriyhdistelmiä..

Paula kirjoitti...

Hyvin voin ymmärtää innostustasi, tällä hetkellä minulla on sukankutomisinnostus.

Daisy kirjoitti...

Kiva peitto sinulla taas tulossa.
Minä innostuin sytomyssyihin...

KahviKaneli kirjoitti...

Tosian ihanan lämpimät sävyt peittosi langoissa :O)
Tykkään kovasti.

Ingi kirjoitti...

Värit ja langat vievät usein niin, ettei olisi aikaa käydä töissäkään. Lämpimät värisävysi ovat todella puoleensavetäviä, rakastan juuri sellaisia!

enkulin käsityöt kirjoitti...

Ihanan värikästä viikonloppua

Lea P kirjoitti...

Totta puhelet, tekemättä ei voi olla ja usein (äänettömästi) ihmettelen miten aikaansa kuluttavat kanssaihmiset joiden tiedän ei-lukevan tai ei-tekevän käsitöitä.
Meitä on moneksi ja hyvä niin.

mustakissa kirjoitti...

Mahtavat värit!!