tiistai 24. heinäkuuta 2012

70-luvun "tyyliä"


Olen silti ylpeä siitä, että olen saanut ennen syksyä maalattua talon päädyt ja sivut. Havupuiden jäljiltä ne kun  olivat lähinnä vihreänharmaat sammaleista. Asun 70-luvun talossa ja mikä olikaan suosittu materiaali silloin: mineriitti! Sillähän peitettiin jopa puutaloja. En yhtään tykkää siitä mineriitistä, mutta minkäs mahtaa kun sitä on! Ja onneksi vaan näin vähän tässä talossa. Joskus sanoin siskolleni (joka on rakennusalan ammatilainen), että pitäisi varmaan muuttaa mineriitit joksinkin muuksi materiaaliksi. Siskoni vapauttava kommentti oli , että 70-luvun talossa voi olla mineriittiä!
                                Niinpä taloni on siis edelleen "tyylipuhdas"  70-lukulainen!
 Tänä kesänä olen siis maalannut mineriittilevyjä. Kiipeillyt ympäri taloa ja siirrellyt maalauspukkia miehen apuna moneen kertaan ympäri taloa, koska touhussa on monta vaihetta. Koen korkean paikan kammoa jo näissä korkeuksissa. Yhden kokonaisen aamupäivän vietin katolla. Yksi osuus maalattavaa kun oli kahden eri korkuisen katon välillä. Mies toimi apuna, hänellähän  on käsi paketissa niin, ettei voinut paljoa muuten osallistua.. Hän toi ämpärillä vettä ja maalia tikkaiden päähän ja  oli henkisenä tukena ja varoitteli ja vahti, etten vaan tipu.

 Tässä ennen-kuva.  Pihastani on 2000-luvulla kaadettu 13 isoa havupuuta, jotka ovat ympäröineet taloa kuin muuri ja  valuttaneet happamia jätöksiään talon katolle ja katon reunalle. Jokainen kohta levyistä piti siis ensin pestä mekaanisesti hangaten vedellä (tiskiharjalla ja autonpesuharjalla!) ja sitten sammaleen kasvua hillitsevällä aineella. Sen jälkeen kun aine oli vaikuttanut, pinta  huuhdeltiin ja sen jälkeen vasta pääsin mieluisampaan hommaan, siihen maalaamiseen. Ja siihenkin vasta katon reunan teippaamisen jälkeen.


Homman onnistumisen mahdollisti miehen tekemä tukeva pukki, jossa selkeät portaat ja sen verran työskentelytasoa, ettei sieltä ihan heti tipu. Tästä todellakin tykkään; alumiinitikkailla en olisi uskaltanut keikkua! Kiitos J!

10 kommenttia:

Neferi kirjoitti...

Kiipeilytöissä hyvät pukit ja valjaatkin ovat oiva apuri. Kovan homman olet saattanut loppuun.

Puiden kaato talon ympäriltä on meilläkin auttanut moneen asiaan....eipä tule ikävä.

anja kirjoitti...

On sinulla ollut urakkaa kerrakseen, mutta nyt on hienot päädyt talossasi. Mineriitti oli tosiaan 70-luvun hittituote, meillä mökin katto on aaltomineriittiä, hyvin ottaa sammalta ja jäkälää. Aina kerran kesässä puhdistettu, rakennusinsinöörin mielipide on, että kannattaa puhdistaa ja maalata, kestää vielä vuosikymmenet. No, ehkä ensi kesänä vois ajatella maalaamista.
Kotona meillä on peltikatto, vaikka mieluiten olisinkin tyytynyt huopapalakattoon. Olisi ollut sateella hiljaisempaa..hih.

Aikku R-T kirjoitti...

Onpa sitä naisihimiselle ollut urakkaa!
Tätähän se vanhassa talossa asuminen on - rempaa paikasta A paikkaan Ö, jotta paikat pysyy kunnossa ja siistinä.
Meillä tehttiin kymmenisen vuotta sitten ulkoremppa: kaikki mihin maalisuti pystyi maalattiin savupiipusta sokkelin rajaan (piippu, katto, räystäät, seinät, ikkunan puitteet tummista vaaleiksi, sokkeli ) - huh huh.

Sen jälkeen tehty saunaremppa ja sisäseinien päivitys tähän aikaan. Ilmeisesti seuraavana jossain välissä odottelee ikkunoiden ja ulko-ovien vaihto.

On se vaan sitten mukava katsella kättensä työn jälkeä, kun saa hommat tehtyä :)

sinisukka kirjoitti...

Aikasmoinen työmaa! Huhhuh! Mutta hienosti olet selvinnyt ja upeat on tikkaat, noilla minäkin uskaltaisin keikkua :)

Pami kirjoitti...

Hyvä, kun tikkaat on olleet kunnolliset!! Oma hommansa tuossa maalaushommassa!!

Toinen yhtä "ihastuttava" ulkovuorausmateriaali 70-luvulta oli karaattilevyseinä eli lastulevyseinä, jossa pieniä kiviä pinnassa. Onneksi pääsin siitä eroon 10 vuotta sitten ja nyt meillä on hirsitalon vuorauksena lautaseinä! Ihan vähän vaan paremman näköinen, vaikka toisaalta tulevaisuudessahan se on sitten maalattava.

Peppi kirjoitti...

Melkoinen urakka, putsata, pestä &maalata. Vaan kyllä kannatti!
Ja hyvä kun esittelit tuossa edellisessä postauksessa tuota jättibalsamia, sain yhdelle "leviävälle" kukalle nimen ja nyhdin sitä pihalta pois. Tuli nimittäin mummin perennatuliaisina, enkä taida haluta sitä meille.

Päivi kirjoitti...

Nyt saat olla itseesi tosi tyytyväinen. Aika työläs ja ikävä homma on tehty!

Paula Kristiina kirjoitti...

Kovan urakan olet tehnyt! Nyt kannataa loppu loma naatiskella ja levätä. Mukavaa loppu lomaa sinullekkin! Jotenkin oikein odotan että koulu alkaa kun on nyt niin ihanat uudet käsityö tilat:)

Teuvo Vehkalahti kirjoitti...

Kylläpä omakotitaloissa on kova työ. Helpompiakin asumusmuotoja on. Kerrostalossa pääsee vähemmällä fyysisellä työllä.

Teuvo Noormarkusta

Saara kirjoitti...

Onpa ollut monta työvaihetta! En olisi varmaan itse moiseen jaksanut ryhtyä.. :/ Mutta lopputulos varmasti palkitsee, sillä kauniilta näyttää! :)