tiistai 13. tammikuuta 2015

Vauvan kellimispeitto


Pian jo blogini lukijat luulevat, että olen ihan lopullisesti vauvahömpsähtänyt. No, ehkä hiukan, mutta on tässä nyt muutakin tulossa. Tämä onkin nyt hetkeen viimeinen tämänaiheinen postaus. Nyt huutelevat jo muut työt, varsinaisen työn lisäksi tietenkin. Tämä alkuvuosi onkin lempivuodenaikani myös varsinaisen työni suhteen. Kaikki oppilaat luokilla 5-9 alkavat suunnitella vaatetta. Se on heistä kivaa, minusta myös! Pitäisi kotihommina tehdä yksi lahja sairaanhoitajaksi valmistuvalle, sekä yhdet hääsukat maaliskuuksi. Kivoja, positiivisia iloisia juttuja kaikki!

Mutta nyt tähän vauvanpeittoon. Olen suunnitellut peittoa jo pitkään ja yhdessä vauvan äidin kanssa mietittiin värejä. Ajattelin, että teen peittoon jotakin kivaa hypisteltävää ja viime viikolla sitten perjantaina töiden jälkeen jäin työpaikalle kasaamaan peittoa. Tilkut olin jo kotona leikannut. Ei yhtään viimetippaan jäänyt asia, ristiäiset kun olivat sunnuntaina. 
Tyypillistä minua! Sanoinkin jollekin, että kun aina onnistun jättämään kaikki viime tippaan ja ehdin kuitenkin, olen alannut pelätä sitä päivää, jolloin en ehdi! Se voi olla iän myötä edessä! Muistan, että äitini sanoi viimevuosinaan, ettei saa oikein mitään aikaiseksi. Silti hän suunnitteli kutovansa koko suvulle sukat 80-vuotispäivikseen, joita ei sitten ehtinyt viettää.... Sukkia oli silti muutama pari valmiina jo huhtikuussa, syntymäpäivät olisivat olleet vasta marraskuunlopulla.

Peiton saumoihin upottelin kaikkea tutkittavaa ja hypisteltävää. Pieniä kolmioita, lenkkejä ja niin edelleen.


Alinna tässä kuvassa on kulkusnauha, jossa kulkunen on topattu kankaan sisälle pakettiin, ettei vauva loukkaa sitä imeskellessään.  Kissalle tuli vähän liikaa leukaa, sen meinaan sisäänotolla vielä kaunistaa kun menen vauvaa katsomaan seuraavan kerran. Kissa on tarrakiinnitteinen, sen saa siis irti ja kiinni. Toivon, että Toivo tykkää!


Peitossa on myös tarrasydän ja suunnittelen, että siihen tulee vielä jotakin lisää, kunhan keksin mitä! Ehdotuksia otetaan vastaan.


Kun työ oli valmis seurasi se tyypillinen itsekehuvaihe: katselin peittoa ja kehuin sitä miehelle: On tämä hieno, eiks ookin. Olo oli suorastaan euforinen! Miten joku työ voikin tuoda onnistumisen iloa. 


Sanoin, että jos tällä eläisi niin näitä voisin tehdä ammatikseni. Voi miten ihanaa olisi vain suunnitella vauvanpeittoja erilaisille vauvoille! 


Toista jo suunnitelen, koska tämä vauva saa pikkuserkun parin kuukauden päästä. Ehdotuksia ja väritoiveita otan vastaan asianomaisilta!

7 kommenttia:

sirkkis kirjoitti...

Ihana peitto ja varmasti vauvan silmille mielenkiintoinen katsottava.

sinisukka kirjoitti...

Ole nyt ihan rauhassa vauvahöpsähtänyt!!! On se sen arvoista! Kyllä me kestetään ja ymmärretään! - Aivan ihana on peitto, juuh!

MariL kirjoitti...

Ihana peitto! :)

Minä tässä äskettäin juuri keräilin kasvivärjätyistä langoistani erilleen ne, joista aion virkata peiton tämän kevään ylioppilaalle. Viime keväänähän minulla oli samanlainen projekti, ja kun tarkistin vihostani, että olin aloittanut sen peiton jo 8.1., niin iski paniikki. Nyt on jo 13.1., ja minä vasta lankoja lajittelen - sitä paitsi aion tehdä nyt tekeillä olevan virkkuuni ensin loppuun, ja kuopukselta tuli lapastilauskin, joka pitää toteuttaa ennen kuin pääsen peiton kimppuun. Mahdankohan ehtiä peiton kanssa ennen toukokuun loppua...? (edellinen peitto valmistui kyllä jo maaliskuussa, eli sen puolesta ei hätää, mutta jos en pystykään enää virkkaamaan samaa tahtia...)

Kaikillahan meillä jää joka tapauksessa jotain kesken aikanaan, niin kuin tuo kertomuksesi äidistäsikin osoittaa. Se on vaan sitä elämää - ihmisen matka tulee kerran valmiiksi, mutta jäljelle jää keskeneräisiä käsitöitä, maalauksia, kirjoja, sinfonioita... Minun papallani jäi kesken muistelmat sotavankeusajoilta, hän oli kuolinpäivänsä aamuna vielä istunut kirjoituskoneensa ääressä kirjoittamassa.

Anonyymi kirjoitti...

Onpa kaunis peitto. Ja siihen on ommeltu mukaan paljon lämpimiä ajatuksia.

Tanja kirjoitti...

Tosi hieno peitto. :)

Paula Kristiina kirjoitti...

No ompas ihana peitto! Tosi hienot värit. Mukavaa viikonloppua♥

Nova Melina kirjoitti...

Aivan ihana vauvan täkki ja kaikkea muutakin hienoa olet puuhaillut! :)