torstai 7. elokuuta 2014

Hienon kesän kukat



Tänään, viimeisenä lomapäivänä päättelin pari viimeistä langanpäätä keskikesän peitosta, jonka virkkasin oikestaan heinäkuun aikana. Ajattelen, että tästä peitosta tulee vähän kuin tämän kesän muistopeitto. Kepeän kesäinen ja kevyt, kuten tämä heinäkuukin. Olen tätä virkannut muutaman palan silloin tällöin , useimmiten ulkona. Eilen yhdistin peiton palaset, se oli hiukan kuumaa puuhaa helteessä osittain peiton alla! Toivon, että syksy antaa vielä lämpimiä iltoja, jolloin voi käärityä tämän peiton alle nauttimaan ulkoilman hämärästä.


Peiton virkkasin 4.5 virkkuukoukulla tällä Dropisn ohjeella kaikenlaisilla langan lopuilla. Peitto on kokoa 136x 136 cm ja siinä on ruutuja 6x6, siis 36 kukkaa.  Alkuperäissuunnitelma oli 7x7, mutta minusta tästä tuli ihan sopiva näinkin. Yhdistin tilkut alkuperäisen mallin mukaan, mutta reunuksen tein kuitenkin omalla tyylillä ja olen kyllä lopputulokseen tyytyväinen. Reuna antaa peitolle hiukan leveyttä ja ehkä hiukan myös sitä kepeyttä.


Tälläisestä läpinäkyvästä peitosta tulee mieleen yksi äitini kertoma tarina hänen ja isäni seurusteluajoista. Äiti asui pienessä mökissä kasvatustätinsä kanssa ja tädillä oli mustankirjava virkattu peitto, josta näkyi läpi. Koska talossa oli vain kamari ja kööki, nuoripari joutui seurustelemaan tädin valvovien silmien alla. Täti muka nukkui peiton alla. Äiti ja isä olivat sitä mieltä,että hän katseli koko ajan silmä tarkkana peiton läpi, ettei nuoripari vaan tee mitään sopimatonta! Olivat kokeneet olonsa vaivautuneeksi siinä tädin muka kuorsatessa kamarin toisella puolella. Olen nähnytkin peiton, se oli samallalailla musta taustaltaan, mutta perinteisiä isoäidinneliöitä.


Painoa tällä minun peitollani on 1080g, mutta kuitenkin peitto tuntuu rakenteensa vuoksi paljon paljon köykäisemmältä. Se onkin muuten jännää, että peiton tuntu on ihan erilainen riippuen virkkaustavasta. Minusta isoäidinneliöinen on painavin ja tämä taas kevyin, siis omista isoista virkatuista peitoistani. Laskujeni mukaan tämä on nyt seitsemäs. Yksi peitto on pikkusiskolla, kaksi tyttärillä ja loput omassa käytössä.


 Värit peittoon valitsin jämälangoistani. Tässä on keltaisia, oranssia ja punaisia sävyjä. Valkoista on keventämässä ja raikastamassa lähes jokaisen tilkun keskustassa. Viisi sinistä tilkkua  antavat hiukan sitä viileyttä muuten niin punakeltaiseen värimaailmaan. 
Päivi -siskon vierailulla juttelimme käsitöistä. Päivi vähän pohdiskeli sitä, ettei tarvi enää yhtään peittoa, mutta haluaisi silti virkata uuden peiton. Omana kantanani sanoin, että minusta käsitöissä myös se prosessi on tärkeä, suunnittelu ja toteuttaminen ja luovuuden purkaminen omaan tyyliin. Kuka oikeastaan tarvitsee sen kummemmin vaikkapa tauluja.  Peittoja voi pitää vaikka kasassa sängyn päällä, tai heitellä sohvan selkänojille. Minusta olikin hauskaan se kun alkuvuodesta sisko toi meille entisen opiskelukaverinsa toiselta puolen Suomea katsomaan käsitöitäni. Hän lukee blogiani ja oli hauska se spontaani kommetti: vau, onpa hienoa nähdä nämä peitot livenä! Kyllä siis ne omat käsityöt ilahduttavat monen muunkin silmää, kuten taulut, patsaat ja mikä vaan käsin tehty. Se vaan on niin, että jos sisimmässä elää tekemisen tarve niin miksi sitä jarruttelee! Tämä on nyt jo neljäs itselleni virkattu peitto. Silti nyt himmaan peittosuuunnitelmia ja siirryn hiukaksi aikaa neulomisen ihmemaailmaan, mitä nyt huomenna alkavilta töiltä ehdin.

19 kommenttia:

enkulin käsityöt kirjoitti...

Oi että osaakin olla kaunis.

Sude kirjoitti...

Ihana peitto. Samaa mallia olen katsellut "sillä silmällä" koko kesän , mutta vielä on aloittamatta.Tekis mieli tehdä, mutta kun en tiedä kenelle enää voisin peiton antaa =D Itselläkin alkaa olla jo liikaa niitä. Sinun peitossasi on värit kauniisti, iloisen kirjava, mutta ei liian kirjava kuitenkaan, aivan ihana.

Saila kirjoitti...

Voi miten kiva peitto! Ja hauska peittotarina myös.
Tekeminen on tosiaan niin antoisaa, ettei sillä joskus hirveästi ole väliä, mitä lopputuloksestakaan tulee.

MariJ kirjoitti...

Kaunis peitto!

Suvikummun Marja kirjoitti...

Onpa kaunis! Tuo yhdistämistapa sopii siihen todella hyvin, niin kevyen ja ilmavan oloinen!
Oikein mukavia ja antoisia työpäiviä sinulle :)
Meillä täällä on juuri ukkonen lähestymässä......
-Marja-

sirkkis kirjoitti...

Todella kaunis peitto ja väritki ihania.

mustakissa kirjoitti...

Mulla on menossa vasta loppusuora sen ensimmäisen kesän peiton kanssa -se tuolla samalla mallilla, mutta valmis lankapaketti vihreä-oranssi-keltainen linjalla. Tuo peittosi on niin kaunis, että taidan ottaa seuraavan virkkausprojektin tuolla värimaailmalla, siis jämillä, mustalla ja valkealla. Enpä ihmettele, että töitäsi tullaan katsomaan livenä, niin kauniita ne ovat...

Ulla kirjoitti...

Upea iloisenvärinen peitto!

Daisy kirjoitti...

Tosi upea. Musta on hyvä kehys ja tausta.

Seijasisko kirjoitti...

Aivan ihana peitto!

Paula Kristiina kirjoitti...

Todella kaunis ja niin ihanan pirteät värit! Olen huomannut että sinulle on värit, se juttu:))
Oloni on ollut aika hyvä, siispä varmaan nähdään huomenna koulussa.

-P- kirjoitti...

Aivan ihastuttava! Kertakaikkiaan, riippumattoon päiväunille, ja tuo sillei ihanasti päälle... Ihan mielettömän kaunis!

Aikku kirjoitti...

Onpa kaunis peitto. Musta kehystää mukavasti värikkäät neliöt. Neliöt ovat aika isohkoja, koska 6 x 6 neliötä on riittänyt koko peittoon. Mulla on omassa tekeleessä nyt vajaa 110 neliötä valmiina. Selvästi ikuisuusprojektin makua...

Sinikka Similä kirjoitti...

Aivan ihana peitto! Myöskin mielipiteesi käsillä tekemisen ihanuudesta ovat kuin omiani. Olen lukenut blogiasi jo vuosia säännöllisesti, toivottavasti jaksat päivittää tunnelmiasi, vaikka koulutyö alkaa.
Voimia alkavalle lukukaudelle!

Lammas kirjoitti...

Aivan upea! Peittoja ei todellakaan voi olla koskaan liikaa. Sitä paitsi niitä on älyttömän hauska tehdä.

Aarnilintu kirjoitti...

Aivan ihana, todellinen kesäpeitto! Joka tuo aina viileämmillä säillä mieleen kesän suloisen lämmön. Tuohonhan ne on parhaat muistot säilötty niin kesän kuin kertomasi mukaan muidenkin asioiden osalta.

Uutar kirjoitti...

Voi, onpa todella kaunis peitto, ihanan ilmavan näköinen ja niin kaunis väritys!

Sini Helmi kirjoitti...

Aivan IHANA peitto!!!

Värit ja malli on kyllä kohdallaan!!!

Hepsi kirjoitti...

Kyllä on taas kaunis peitto!