perjantai 27. kesäkuuta 2014

Pientä tyhjyyden tunnetta


Toukokuussa ystäväni Päivi kävi ostamassa langat peittoon, jonka olin luvannut virkata hänelle. Tämä on nyt neljäs iso peitto, jonka virkkaan tällä mallilla. Peitto valmistui tänään ja pääsi aurinkonurmelle kuvattavaksi.


Peiton olen tehnyt Attic24 Ripple Blanket-mallin mukaisesti. Silmukoita kerroksella on 219 ja kerroksia 99. Peitto on aikalailla neliskulmainen. Painoa peitolle tuli vajaat 1400g. Suunnittelin peiton ruutupaperille ja käytin tarkkaa vaakaa, jotta sain langat riittämään tasaisesti. Keriä kun oli eri määrä, eniten oranssia ja harmaata. Silti en noudattanut ohjetta ihan orjallisesti. Merkkasin kerroksen hakaneuloilla 50cm:n välein ja seurasin kerien hupenevaa määrää. Yhdestä 50g:n lankakerästä tuli noin neljä raitaa, mutta kävi jännästi, että juuri se turkoosi, jota oli yksi vain yksi kerä, riitti ihan juuri ja juuri  neljään raitaan, jotka sijoitin tasaisesti peittoon. Nämä turkoosit raidat näkyvät hyvin ylimmässä kuvassa. Monissa muissa väreissä, lanka ei riittänyt, muttei se haitannut, kun oli aina uusi kerä aloittaa. Mustaa lankaa otin vähän omista varastoistani, koska halusin sitä vielä pari raitaa lisää. Lankana tässä on Dropsin Karisma, 100% villaa. Peitto on pehmeä ja kevyen tuntuinen.


Reunoissa on neljä kerrosta kiinteitä silmukoita ja viimeisenä oranssi rapusilmukkakerros.


Aina tälläisen ison työn jälkeen tulee tyhjä olo: mitä seuraavaksi. Ja pieni luopumisen tuskakin tulee, ehkä enemmän henkinen, kuin materiaalinen. Ihan oikeasti hyvillä mielin annan tämän uuteen kotiin, minne se suuntaa sunnuntaina, vähän kuin rakas lapsi muuttaisi  pois kotoa....

14 kommenttia:

Tiia N kirjoitti...

Ihanan raikkaat värit!

Peppi kirjoitti...

aivan mahtava! Raidat menevät tosi kauniisti. Hyvin osasit laskea ja suunnitella :)

Lammas kirjoitti...

Olet saanut ison urakan valmiiksi. Peitosta tuli tosi hieno. Mullakin on koko ajan sellainen olo, että olisi kiva aloittaa uusi peittoprojekti, vaikka mulla on yksi vielä kesken.

Matleena kirjoitti...

Kaunis, todella kaunis peitto! On siinä koukku saanut viuhua. Myös minä olen aloittanut peitteen teon, mutta neulomalla dominotekniikalla.

mustakissa kirjoitti...

Aivan ihanahan siitä tuli:)

Paula kirjoitti...

Aah taas nätti.

anja kirjoitti...

Kaunis! Hienosti sointuvat värit toisiinsa!

mummeli kirjoitti...

Hieno peitto, komeat värit.

kosotäti kirjoitti...

Ompa ihana peitto, tuon mallin kanssa olen tapellut monta viikkoa, ja vanuttanut lankoja, mutta sitten se vaan aukes.
Kiva kun käit blogissani:)))

Hepsi kirjoitti...

Vallan ihastuttava peitto! Kaunis!

sirkkis kirjoitti...

kaunis tuli peitosta kuin kesäinen kukkamaa.

enkulin käsityöt kirjoitti...

Todella upea ja varmasti isotöinen.

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos Auli! Ihana siitä tuli, ja tiedän että se oli suuritöinen.
Tänään tulen sen noutamaan...
Ystävyys lämmittää mieltä ja tässä tapauksessa myös kroppaa...

Päivi Mansikka

Anne-Mari kirjoitti...

Kaunis peitto, onnellinen on sen saaja. Luopumisen tuska on tuttu tunne, mutta kyllä antamisen ilo sen pian korvaa :)

Sydämmelliset sukat on myös todella kauniit.