perjantai 21. maaliskuuta 2014

Sairaslomalla


 Niin sitä kiireet loppuu. Jo viime kesästä saakka on vaivana ollut iskias. Satakunnan keskussairaalassa selkää tutkittiin ja neljännen ja viidennen nikamen välistä löytyi häikkää. Töihin sain satulatuolin ja olen pärjännyt hyvin, enkä ole tänä lukuvuonna ollut yhtään päivää poissa töistä. Joskus olen napannut buranan ja sillä pärjännyt.

 Sunnuntaina sitten iski se todellinen iskias isolla I:llä. Niinpä aamulla lähdimme yksityiselle lääkärille hakemaan tehokkaampaa lääkettä ja en edes pyytänyt sairaslomaa. Ajattelin,  kyllä se kipu maanantaiksi tokenee. Silti oikea jalka oli siinä kunnossa, etten olisi voinut itse ajaa autoakaan. Illalla vaiva paheni, maanantaina olin ihan jumissa. Jouduin perumaan aamulla tilaamani työterveyslääkärin: en päässyt kävelemään enkä istumaan, automatka olisi ollut mahdoton. Seuraavana päivänä sitten tein matkan paaritaksilla. Otin lääkettä niin paljon, että pystyin kävelemään taksista lääkäriin miehen avustamana.
Loppukuun olen sairaslomalla, saa nähdä milloin vaiva helpottaa. Nikaman pullistuma ei ole ihan helppo juttu. Mieltä ilahduttaa silti se, että sain hyvän ja innostuneen sijaisen, joka varmasti pärjää. Mieheni myös on hyvä hoitaja. Sohvaankin hän teki kovennuksen ja korotuksen, että voin siinä päivisin maata.

Erityisesti minua ilahdutti Rukan lasketteluleirikoululaisilta saamani kuva. Tytöillä on kässäntunnilla valmistetut yöhousut jalassa.  <3 
Tämä on muuten ensimmäinen puhelimella tehty postaus, ihan makuuasennossa ;) Kameran kuvat ovatkin jotenkin erimallisia kuin kamerallani otetut.
Sen verran kömmin koneelle, että tasasin tekstit. 
Hyvää viikonloppua kaikille!

23 kommenttia:

Satu kirjoitti...

Toipumista Sinulle <3

Anonyymi kirjoitti...

Flunssaiselta sairasvuoteelta terveisiä ja toivottavasti pikaista paranemista. Ikävä vaiva tuo iskias.

Ilahduttava kuva oppilailta. Hienoa, että nykyään tehdään kunnon ompeluksia... Itselläni käsityötunneilla tehdyt työt saavat vieläkin aikaan vilun- ja kauhunväristyksiä, mutta ompelijana toimineen mamman johdosta opin jo pienenä ompelemaan ja innostuin käsitöistä. Koulussa kaikki tekivät samaa, vaikka tasoero oli suuri. Aika ärsyttävää tehdä jotain patalappua, kun olisi halunnut kehittyä ja tehdä jotain haastavampaa.

Lasten ollessa pieniä tein ulkovaatteetkin heille. Nyt kyllä mietin,mettä millähän ajalla...

Ota rauhallisesti, mutta ala liikkua kevyesti heti kun selkä sen sallii.

T. Aikku (joka opettelee ipadilla kommentointia)

Rouva Kivitikka kirjoitti...

Pikaista paranemista!
Ihania oppilaita sinulla :-D

sirkkis kirjoitti...

Toivotan sinulle voimaa ja jotta elo sujuisi. Tiedän kuinka kaameaa on iskiaskipu. Itsellänä on koko selän rappeuma joten kokemuksella sanon jotta koita kestää. Lepo on parasta hoitoa.♥

Marja-Leena kirjoitti...

Voimia sinulle!Itse olen käynyt läpi sairauslomat ja päätynyt eläkkeelle.Oli pakko hidastaa tahtia.Sopeutuminen vei kauan aikaa.Toivon, että sinä voit vielä jatkaa ihanaa työtäsi!

satunNainen Paula kirjoitti...

Pikaisiin paranemisiin!
Selkävivat ovat harmillisia ja valitettavan tuskallisia! Ikävintä on, etteivät kässyttelyt silloin juuri onnistu. :o(

Saila kirjoitti...

Voi että, voimia ja pikaista paranemista!

Lotta kirjoitti...

Parane pian! :)

MariJ kirjoitti...

Pikaista paranemista! Minun vanhemmillani on molemmilla iskiasvaivaa, muistan kun äidillä tuli se ensimmäisen kerran hiihtomäessä kaatumisen jälkeen, olin itse silloin jotain 5 v, ja äiti oli kyllä ihan yhtä pahassa kunnossa, mitä sinä tuota oloasi kuvailet. Minä jouduin häntä taluttamaan vessaan, kun hän ei itse päässyt kävelemään. Äiti kävi silloin jäsenkorjaajalla, ja tuli sieltä tosi reippaana ja omin jaloin kävelevänä naisena pois. Olisiko siitä sinullekin apua?

amuk kirjoitti...

Oi kuinks kurja kuulla että selkäsi on nyt noin pahana. Toivotaan että paraneminen on nopeaa. Selkä on maailman hankalin paikka sairastaa. Se kun oikein vaivaa niin mihinkään et oikein pysty. Sympatiani ja voimahalit pikaiselle paranemiselle. Onneksi sinulla on kotona hyvä hoitaja.

Aija kirjoitti...

selkäkivut on todella kamalia ja tulee yhtäkkiä-minulla oli pari vuotta sitten ja siihen auttoi fysioterapia

Matleena kirjoitti...

Sen verran on iskiasvaivasta kokemusta, etteipä käy kateeksi. :( Lepäile ja toivu hyvin! :)

Daisy kirjoitti...

Ei kiva. Kipu on kova. Paranet kyllä vaikka nyt on varmasti kurjaa. Minullakin on kokemusta asiasta. Olin silloin juuri täyttänyt 35 vuotta.

Kisulit kirjoitti...

Ikävä, kun olet kipeänä. Issias on kuulemma vihoviimeinen vaiva; itsellä on kokemusta "vaan" tavallisesta selkäkivusta ja sekin on ihan riittävän kipeä. Pikaista paranemista!

enkulin käsityöt kirjoitti...

Toipumista sinulle.
Ihanaa viikonloppua sinulle.

KristiinaS kirjoitti...

No huh huh, on siinä sulla ilkeä vaiva. Toivon sulle paranemista, ilman sietämättömän kamalia tuskia.

Seijasisko kirjoitti...

Paranemisia!

Päivi kirjoitti...

Ajatusten siivillä olen lähettänyt sinulle "parantavia voimia" kuten eräs kerran minulle, jos muistat. Täällä on kaunis ilma, lähdetään kaupungille sen kunniaksi. Aamulla chattailin Amsterdamissa olevan A:n kanssa ja muistelin, kun me tyttösenä oltiin siellä.

Emileitha/Tarja kirjoitti...

On tiedossa tuo pullistuma juttu, jaksahan odotella paranemista ( leikkaavatko ) muuten ihana kuva lapsista housuineen

Hepsi kirjoitti...

Voi sentään, paranemista ja voimia lähetän täältä sinulle! Minullakin on ollut välilevyn pullistuma parisen kertaa, levolla parani ja tietysti varovaisella liikunnalla. Nyt ei ole vaivannut pitkään aikaan.

Tarja Siik kirjoitti...

Positiivista energiaa täältä Hesasta.
Oppilaasi ovat ihania :)

mustakissa kirjoitti...

oi voi. Pikaista paranemista!

Aarnilintu kirjoitti...

Pikaista paranemista ja voimia enemmän kuin sillä selkäkivulla on!