maanantai 3. kesäkuuta 2013

Kesän kukkia

Tänään vaihdoin olohuoneen pöydälle puhtaan liinan. Ajattelin, että Kristiina Isolan liina pitää nyt pienen hengähdytauon. 

 Siirryin Hilkka Eskolaan. Oman äitini liinaan. Tämä onkin ongelmatapaus. Äitini kirjoi tämän pellavaisen liinan minulle vanhoilla päivillään. Se on mitoitettu hänen jo eläessään minulle antamaani omaan isäni kanssa 50-luvulla ostamaansa pöytään.


 Liina on ihana, mutten malta sitä kovin usein käyttää. Enkä viitsikään. Sen silittäminen on niin työläs homma, että tänäänkin meinasi mennä hermot.


 Minulla ei ole mankelia ja pellavaliinan silittäminen on tosi hankalaa. 


Se mitä kukkia tässä on on vähän epäselvää. Äitini mielikuvituksen tuntien tässä voi olla ihan vaikka niin sanottuja mielikuvituskukkia. Tässä kuitenkin selvästi on ruiskukkia.

 

Mutta on tämä ihana! Vähän ryppyisenäkin...

14 kommenttia:

Saila kirjoitti...

Tuo on huippuihana, mikä aarre!
Kröhöm... mä en harrasta silittämistä lainkaan, niinpä laitan pellavapöytäliinankin silittämättä pöydälle. Pitää vain sitten olla tarkkana mihin kohtaan viinilasin laskee, jotta se ei kaadu kuhmuroissa :-D

Päivi kirjoitti...

Inana, hyvä Hilkka Eskola, oikea kansantaiteilija. KI kyykkyyn vaan.

Sarppu kirjoitti...

Välillä mietin, että miten sitä joskus on ollut aikaa tehdä tuollaisia luomuksia, kun nykyään aina kiire, vaikka on vehkeet ja vempaimet. Todella kaunis liina.

Villiviini kirjoitti...

Uskomattoman ihana liina!

enkulin käsityöt kirjoitti...

Uskomattoman kaunis. Mukavaa päivää Sinulle.

satunNainen Paula kirjoitti...

Kaunis! Ja arvokas!!
Mankeli kannattaisi hankkia ihan jo tämän perinneliinan vuoksi! Harmi, että sen säilyttäminen vaan vie niin tolkuttomasti tilaa!
Anoppi tuo pellavaliinansa minulle manklattaviksi - löytyisikö lähipiiristäsi mankelillista, joka tekisi työn vaikka suklaalevypalkalla? ;o)

Matleena kirjoitti...

Ihana liina! Minäkin olen kirjonut kaksi liinaa tuolla mallilla, toisen ystävättärelleni lahjaksi ja toisen itselle. Kukat ovat minusta lemmikkejä, päivänkakkaroita. ruiskaunokkeja ja ruusuja, siis kesäkukkia parhaimmillaan. :)

Marjut kirjoitti...

Niin kaunis liina. Minulla olisi myös äitini kirjomia liinoja, mutta ei yhtään pöytää, mihin ne voisi laittaa.

M kirjoitti...

Aivan mielettömän upea!

Emileitha/Tarja kirjoitti...

Aivan ihana.. arvokas muisto sinulle

Helena kirjoitti...

Kaunis liina! Minusta pellavan pieni ryppyisyys ei haittaa - näyttää luonnolliselta, pellavalta.

sirkkis kirjoitti...

Minullakinon paraatiliinana vastaavanlainen hienous. Minä olen sen ostanut ,kenenlie tekemä. Sinun on arvokas kun on äitisi tekemä.

Sini Helmi kirjoitti...

Aivan ihana liina!!!

15.6 olis retki Tapion kauppaan ja Kauhajoelle. Lähtö Porista klo 8. Kiinnostaako? ;)

Viestittele, joko s-posti: ta.helmi@pp.inet.fi tai
0400 590447

Terv. Tarja

Hepsi kirjoitti...

Upea liina! Oikea aarre, kun on oman äidin tekemä!