Huh huh

 Kylläpäs oli tahmea tämä Lapaskuun viimeinen lapaspari. Eilen huokaisin helpotuksesta kun sen sain valmiiksi ja tänäänhän on Lapaskuun viimeinen päivä. Heti pian kiukustuin, kun huomasin, että olin tehnyt kaksi saman käden lapasta. No, ei auttanut muu kuin purkaa toiden kärkikavennus. Tiedätte varmaan tunteen: arrgghhh!!
Yhteensä marraskuussa neuloin 7 lapaset  ja   2 kämmekkäät, yyhteensä siis 9. Mies laski heti , että runsaassa kolmessa päivässä yhdet. Ihan hyvin, olen tyytyväinen, vaikka muutama muu on tehnyt paljon enemmän!
Yksi tavoite oli saada neulotuksi kaikille siskojen aikuispojille lapaset ja onneksi urakka tuli kunnialla hoidetuksi. Kaikki ovat Seitsemää veljestä  ja  ihan peruskuvioita, sellaisia helppoja telkkarin ääressä neulottavia kirjoneulekuvioita.  Tänään viimeiset oli koulussa, että saisin ne hyppytunnilla päätellyksi, muiden hyppytuntihommien ohessa  ( kuten seuraavan tunnin kankaanvärjäyskokeilun), mutta yllättäen jouduin matikanopettajaksi ja homma jäi kotiin tehtäväksi.

Tässä kaikki lapaset nuorille miehille,  mutta minkä saa Antti, Lauri tai Matti jää vielä arvoitukseksi. Uskallan nämä täällä esitellä koska epäilen, etteivät nämä nuoret miehet kuulu blogini vakilukijoihin ;)
Viikko kääntyy taas kohti loppua. Järkyttävää tämä ajankulu.